Mörkö on päättänyt pitää minut hereillä 24/7 -mentaliteetilla. Sain viime yönä nukuttua jopa 5 (viisi) tuntia sillä kaveri päätti herätä itse tuossa kolmen aikaan aamulla (sama peli muuten edellisenä yönä..) ja siten kaveri on sitten jatkanut hutkimistaan ja kaiken maailman liikkumistaan. Toivottavasti kaveri tästä vielä rauhoittuu ja tämä on vain väliaikainen vaihe - sillä jotenkin on sellainen tunne, etten välttämättä jaksa vielä viimeisiä 2,5 kk:ta tätä rytmiä.
Nytkin tulee monoa niin että masunahka soi.
keskiviikko 22. elokuuta 2007
tiistai 14. elokuuta 2007
Hukatut tavarat ja tarpeelliset sellaiset
Pistä mies asialle ja tee itse perässä - kuvannee tilannetta parhaiten. Pyysin jo yli viikko sitten, että herra Wagner etsisi puhelimeni ja pc:n välille tulevan usb-piuhan - mutta kun ei niin ei. Selityksiä on tullut laidasta laitaan - alkaen tietenkin siitä ei aikaa kun pitää tehdä tämä ensin - päättyen unohdin, sorry -lauseeseen. Ja kaikki mahdollinen sitten siltä ja maan ja taivaan väliltä. Se on kyllä ihme, kun sanot, että se piuha olisi oikeasti tarpeen niin sitten sitä ei missään nimessä voida etsiä - aletaan vain selittämään että tehdään siihen läppärin ja puhelimen välille bluetooth yhteys niin ei tarvita sitä piuhaa. Milloinkas teet kun minä tarvitsen puhelintani ja herra lepäilee kun tulen töistä väsyneenä kotiin???
Kyllä tässä jo vähemmästäkin menee hermot. Minun pitänee varmaankin kohta alkaa tekemään itse nämä asennushommat, ja usb:en etsinnät ja kaikki mitä siltä väliltä löytyy niin ei ainakaan tarvitse herran käyttää harmaita aivosolujaan viattomien usb-piuhojen etsintään. Ja varsinkin kun kyseinen piuha on herran jäljillä - eli tämän pitäisi tietää mistä se löytyy. Toki minäkin osaan olla välillä muistikatkoksen uhri, mutta ei se ole yli viikkoa kestänyt vielä kertaakaan!
Ja tämä olisi kuitenkin tärkeä asia, joka minun pitäisi saada tehtyä - eli pitäisi saada kuvat pois puhelimesta, jotta saisin lähetettyä ne ratsastusseuran "vedä minua hihasta" kuvakollaasiin. Hermothan tässä jo menee! Vähemmästäkin.
Kyllä tässä jo vähemmästäkin menee hermot. Minun pitänee varmaankin kohta alkaa tekemään itse nämä asennushommat, ja usb:en etsinnät ja kaikki mitä siltä väliltä löytyy niin ei ainakaan tarvitse herran käyttää harmaita aivosolujaan viattomien usb-piuhojen etsintään. Ja varsinkin kun kyseinen piuha on herran jäljillä - eli tämän pitäisi tietää mistä se löytyy. Toki minäkin osaan olla välillä muistikatkoksen uhri, mutta ei se ole yli viikkoa kestänyt vielä kertaakaan!
Ja tämä olisi kuitenkin tärkeä asia, joka minun pitäisi saada tehtyä - eli pitäisi saada kuvat pois puhelimesta, jotta saisin lähetettyä ne ratsastusseuran "vedä minua hihasta" kuvakollaasiin. Hermothan tässä jo menee! Vähemmästäkin.
tiistai 7. elokuuta 2007
Teknisen tuen huono palveluosaaminen
Kaikkea kanssa, huonoa palvelua tuntuu saavan nykyään jopa pankin verkkopalvelujen teknisestä tuesta. Kyseisestä palvelusta sain tänä aamuna kuulla olevani HULLU! Järjetön väite! Ja vielä väitti minun unohtaneen verkkopankki tunnukseni ja että olisin hullu.. Pirhana soikoon.
Kirjoitin sitten 2 A4:sta käsittävän valituskirjeen ja toimitin sen Pankin konttoriin - toivottavasti vain asianomaiset selvittävät ongelmansa - mutta miltei olin jo soittamassa pääkonttoriin ja vaatimassa 100 000 €:n vahingonkorvausta henkisestä kivusta ja särystä. Varmaan todellisuudessa saisin vain 10 euron hyvityksen jonnekin tililleni. Pihkura sentään.
Joku 100 000 €:n korvaus olisi kyllä jo paikallaan niin saataisiin se ultimate asunto hankittua (=rakennetetuttua) ilman vuosien työpanosta ja verojen maksua. Ja pankin piikkiin vielä - ja ilman takaisinmaksu aikaa. Kyllä niillä olisi siinä ihmettelemistä - täytyy kyllä sanoa!
Yleensä Pankki, jolle maksan palvelumaksuja on hoitanut kyllä asiansa asiallisesti, mutta nyt meni kyllä liian pitkälle. Jos puhelinpalveluun palkataan ihmisiä, jotka väittävät asiakasta mielenvikaiseksi ja kaikin puolin huono muistiseksi niin siinä vaiheessa kyllä olisi syytä mennä itseensä. Ja minä sentään olin asiakas, joka oli varsin suivaantunut palveluiden toimintaan.
Katsotaan vain tuleeko tästä lisä seuraamuksia - toivottavasti ainakin jotain hyvitystä tulisi. Mokomien toimintojen takia - se tekninen tuki lukitsi minun pankkipalveluavaimeni ihan ilkeyttään! - pitäisi kyllä saada jo jonkinlaista korvausta. Pirhana..
Nooh.. Jos en saa viikon kuluessa mitään vastausta niin siinä vaiheessa soitan itse teknisen tuen päällikölle ja haukun niiden toiminnan. Olkoon siihen saakka samassa Pankissa pankkiasiani kuin mitä ne nyt tähän saakka ovat olleet.
Kirjoitin sitten 2 A4:sta käsittävän valituskirjeen ja toimitin sen Pankin konttoriin - toivottavasti vain asianomaiset selvittävät ongelmansa - mutta miltei olin jo soittamassa pääkonttoriin ja vaatimassa 100 000 €:n vahingonkorvausta henkisestä kivusta ja särystä. Varmaan todellisuudessa saisin vain 10 euron hyvityksen jonnekin tililleni. Pihkura sentään.
Joku 100 000 €:n korvaus olisi kyllä jo paikallaan niin saataisiin se ultimate asunto hankittua (=rakennetetuttua) ilman vuosien työpanosta ja verojen maksua. Ja pankin piikkiin vielä - ja ilman takaisinmaksu aikaa. Kyllä niillä olisi siinä ihmettelemistä - täytyy kyllä sanoa!
Yleensä Pankki, jolle maksan palvelumaksuja on hoitanut kyllä asiansa asiallisesti, mutta nyt meni kyllä liian pitkälle. Jos puhelinpalveluun palkataan ihmisiä, jotka väittävät asiakasta mielenvikaiseksi ja kaikin puolin huono muistiseksi niin siinä vaiheessa kyllä olisi syytä mennä itseensä. Ja minä sentään olin asiakas, joka oli varsin suivaantunut palveluiden toimintaan.
Katsotaan vain tuleeko tästä lisä seuraamuksia - toivottavasti ainakin jotain hyvitystä tulisi. Mokomien toimintojen takia - se tekninen tuki lukitsi minun pankkipalveluavaimeni ihan ilkeyttään! - pitäisi kyllä saada jo jonkinlaista korvausta. Pirhana..
Nooh.. Jos en saa viikon kuluessa mitään vastausta niin siinä vaiheessa soitan itse teknisen tuen päällikölle ja haukun niiden toiminnan. Olkoon siihen saakka samassa Pankissa pankkiasiani kuin mitä ne nyt tähän saakka ovat olleet.
perjantai 3. elokuuta 2007
Naarastiikeri ja pentu
Aivan, niinhän sen voisi lopulta kuvailla - sitä keskiviikkoista räjähdystä. Sain nimittäin asioidessani työpaikalla kuulla että angstit olivat tulleet valittamaan, että ajoin heidät pois - mutta kyllähän niissä oli jo syytäkin. Pomo oli vain naureskellut ja todennut, että jotain he ovat tehneet jos ovat joutuneet pois.
Niin, tänään aloittelen tuolle pennulleni (Mörölle siis) tuollaisen unipussin tekemistä, johon löysin ohjeet. Pitänee dokumentoida kyseinen suoritus kaikelle kansalle jahka saan kameran kaiveltua.
Mörkö on antanut oikein kivasti taas mojoja, mutta pahinta taisi olla kun viime yönä heräsin kello 4:44 (ylläri, katsoin kelloa siis..) hirvittävään jalan tärinä tutina vetelyyn. Kaipa se eilinen ajosuoritus Hesasta kotiin vaikutti vielä, joten menköön sen piikkiin - otin kuitenkin magnesiumini eilenkin.
Niin, tänään aloittelen tuolle pennulleni (Mörölle siis) tuollaisen unipussin tekemistä, johon löysin ohjeet. Pitänee dokumentoida kyseinen suoritus kaikelle kansalle jahka saan kameran kaiveltua.
Mörkö on antanut oikein kivasti taas mojoja, mutta pahinta taisi olla kun viime yönä heräsin kello 4:44 (ylläri, katsoin kelloa siis..) hirvittävään jalan tärinä tutina vetelyyn. Kaipa se eilinen ajosuoritus Hesasta kotiin vaikutti vielä, joten menköön sen piikkiin - otin kuitenkin magnesiumini eilenkin.
torstai 2. elokuuta 2007
Auktoriteetti ongelmaiset teiniangstit
Meni sitten viimeisen kerran hermot eilisiltana töissä. Lauma alle 18-vuotiaita mopo/fillari-ikäisiä (osa siis K-15) pyöri töissä niin etteivät maksavat ja kauppaa kauan odottaneet paikalliset päässeet asioimaan rauhassa, ja komensin ensin rauhallisesti ulos koko teinilauman, sitten hivenen terästetymmin (suljin pelikoneen ja sanoin rauhallisesti, että niin kauan kuin alle 15-vuotiaita on paikalla, kone on ja pysyy kiinni). Ja lopulta menetin hermoni tilanteessa jossa pahinta angsti-ikää elävä ristiverinen - varmaan muuten fiksu kaveri - alkoi syödä sipsejä liikkeen sisällä ja mursuttaa kavereidensa ympärillä jotain TODELLA "fiksua" (varmaan itsensä ja äitinsä mielestä). Nousin tässä tilanteessa seisomaan, korotin ääntäni ja - myönnettäköön - ärjyin "Olen raskaana oleva ihminen, menkää koko porukka pihalle sillä nyt loppu tuollainen peli" -tyylillä. Taisin vahingossa käyttää voima-sanaakin vaikka ei ollut tarkoitus.
Olkoon kiitollisia, että tajusivat siinä vaiheessa lähteä vähin äänin paikalta - tosin eivät lastauslaituria kauemmas (PRKL). Olivat parikymmentä minuuttia poissa ja pyysin sillä hetkellä paikalla olleilta asiakkailta kassalle tullessaan henkilökohtaisesti anteeksi - ja sain kiitosta (!) osakseni siitä, että hyvä kun joku pitää niille (angsteille) kuria.
Mokomat muuten sitten palasivat tuon muutamien minuuttien tauon jälkeen paikalle (kassan kautta) ja eräs heistä alkoi avata kitarisojaan siihen malliin, että hyvä kun tuulen heilumiselta sain kassaan tavaroita lyötyä. Sanoinpa kyseiselle angstille, että niin kauan kuin sinä itse auot suutasi (oli kysynyt että miksi minä auon hänelle päätäni) niin niinkauan pysyy sekä pelikone kiinni että saat kuulla kunniasi. Loppu siihen koko roska. Kyllä se vaan on ihmeellistä tämä elämä, että tuollaisia kasvaa vielä täälläkin maailmassa.
Nooh, juttuhan ei ollut vielä tässä kaikki. Menetin vielä kerran hermoni kun kävin hakemassa plakaatit pihalta ja taisin sanoa sellaista, mitä kadun. Mutta se siitä aiheesta. Kyllä selitin toki samalla omin sanoin, että jos toiminta on tuollaista, niin eivät voi odottaa että kukaan heitä kunnioittaa.
Jännä juttu muuten, menetin osittain tuon takia yöuneni, mutta tässä aamuntunteina olen saanut mietittyä että millainen itse olin teininä. Auktoriteettiä kyseenalaistin - kyllä, mutta en vieraiden ihmisten vaan oman perheeni. En hillunut missään keskustassa tai muussa, jossa olisi voinut olla tuontapaista. Oma angstini oli se, että pidin kunnia asianani pitää oman persoonani ja nähdä maailma omin silmin; kirjoitin romaanin; lähetin runokirjan kustantajalle - joka hylkäsi kirjaseni; kirjoitin jatkokertomuksen (luin sitä taas jokin aika sitten kun löysin sen ja huomasin, että näin miltei 6 vuoden jälkeen siinä on sitä jotain - mutta pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi, tarina ja kulku ok, mutta kieltä ja tapahtumien kulkua pitäisi hiukan muuttaa); ja lopulta kun täytin 19, leikkasin lantiolle siihen saakka olleen tukkani LYHYEKSI.
Mitä siis sitten jätin tekemättä? En kyseenalaistanut opettajieni auktoriteettia vaan opin ja kuuntelin sekä imin tietoa - ilmankos todistukseni oli ihan asiallinen vaikkei ollutkaan mikään 10 keskiarvolla kulkeva. En kyseenalaistanut itseäni vanhempien ihmisten auktoriteettia (omaa äitiäni lukuunottamatta - äiti varmaankin muistaa millainen olin) - olivat he sitten siivoojia tai kaupan myyjiä tai kassoja. En haastanut riitaa viranomaisten kanssa. En vetänyt kännejä tai tissutellut lähimetsässä kavereideni kanssa - enkä edes kokeillut. En vetänyt röökiä - enkä kokeillut mokomaa käärettä. En kiusannut ketään, mutta olin itse kiusattu. En kysellyt mopoa ja mopokorttia (hevosta kylläkin..).
"Vaatimattomampia" asioita, joita kuitenkin tein - anteeksi niistäkin vähistäkin! Istuin bussissa joskus takapenkillä. Kiroilin (hermostuessani taitaa tapahtua vieläkin). Saatoin jäädä koulussa välitunnin ajaksi sisälle vaikka olisi pitänyt olla ulkona - eli viivyttelin (ei kyllä vaikuttanut käytökseni numeroon, sain siitä päättötodistukseeni yläasteelta 10, jota ihmettelen). Saatoin viipyä hevosten parissa pidempään kuin pitikään. Mentyäni lukioon ja saatuani ENSIMMÄISEN (!) GSM tiiliskiveni saatoin jättää vastaamatta kaikkiin kotoa tuleviin puheluihin, sillä omasta mielestäni en ollut kaikesta tilivelvollinen enää siinä vaiheessa kun asuin jo nk. poissa kotoa.
Sellaista. Lopputuloksena voidaan kuitenkin sanoa, että minusta tuli maailmaa ymmärtävä (vaikkakaan auktoriteettiongelmaisien ymmärtämisen voin myöntää jääneen vähemmälle) luomuihminen, jolla kuitenkin on kunnianhimoa sekä yritteliäisyyttä muistaen kuitenkin pienen runoilijatytön, joka joskus 7-vuotiaana kirjoitti ensimmäiset sanansa äidinkielen vihkoon haparoivilla tikkukirjaimilla. Ja tottahan toki ikuinen opiskelija, sillä mammalomalla olisi tarkoitus saada jokunen AMK:n kurssi suoritettua ihan vain oman mielenpirkistykseksi!
Olkoon kiitollisia, että tajusivat siinä vaiheessa lähteä vähin äänin paikalta - tosin eivät lastauslaituria kauemmas (PRKL). Olivat parikymmentä minuuttia poissa ja pyysin sillä hetkellä paikalla olleilta asiakkailta kassalle tullessaan henkilökohtaisesti anteeksi - ja sain kiitosta (!) osakseni siitä, että hyvä kun joku pitää niille (angsteille) kuria.
Mokomat muuten sitten palasivat tuon muutamien minuuttien tauon jälkeen paikalle (kassan kautta) ja eräs heistä alkoi avata kitarisojaan siihen malliin, että hyvä kun tuulen heilumiselta sain kassaan tavaroita lyötyä. Sanoinpa kyseiselle angstille, että niin kauan kuin sinä itse auot suutasi (oli kysynyt että miksi minä auon hänelle päätäni) niin niinkauan pysyy sekä pelikone kiinni että saat kuulla kunniasi. Loppu siihen koko roska. Kyllä se vaan on ihmeellistä tämä elämä, että tuollaisia kasvaa vielä täälläkin maailmassa.
Nooh, juttuhan ei ollut vielä tässä kaikki. Menetin vielä kerran hermoni kun kävin hakemassa plakaatit pihalta ja taisin sanoa sellaista, mitä kadun. Mutta se siitä aiheesta. Kyllä selitin toki samalla omin sanoin, että jos toiminta on tuollaista, niin eivät voi odottaa että kukaan heitä kunnioittaa.
Jännä juttu muuten, menetin osittain tuon takia yöuneni, mutta tässä aamuntunteina olen saanut mietittyä että millainen itse olin teininä. Auktoriteettiä kyseenalaistin - kyllä, mutta en vieraiden ihmisten vaan oman perheeni. En hillunut missään keskustassa tai muussa, jossa olisi voinut olla tuontapaista. Oma angstini oli se, että pidin kunnia asianani pitää oman persoonani ja nähdä maailma omin silmin; kirjoitin romaanin; lähetin runokirjan kustantajalle - joka hylkäsi kirjaseni; kirjoitin jatkokertomuksen (luin sitä taas jokin aika sitten kun löysin sen ja huomasin, että näin miltei 6 vuoden jälkeen siinä on sitä jotain - mutta pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi, tarina ja kulku ok, mutta kieltä ja tapahtumien kulkua pitäisi hiukan muuttaa); ja lopulta kun täytin 19, leikkasin lantiolle siihen saakka olleen tukkani LYHYEKSI.
Mitä siis sitten jätin tekemättä? En kyseenalaistanut opettajieni auktoriteettia vaan opin ja kuuntelin sekä imin tietoa - ilmankos todistukseni oli ihan asiallinen vaikkei ollutkaan mikään 10 keskiarvolla kulkeva. En kyseenalaistanut itseäni vanhempien ihmisten auktoriteettia (omaa äitiäni lukuunottamatta - äiti varmaankin muistaa millainen olin) - olivat he sitten siivoojia tai kaupan myyjiä tai kassoja. En haastanut riitaa viranomaisten kanssa. En vetänyt kännejä tai tissutellut lähimetsässä kavereideni kanssa - enkä edes kokeillut. En vetänyt röökiä - enkä kokeillut mokomaa käärettä. En kiusannut ketään, mutta olin itse kiusattu. En kysellyt mopoa ja mopokorttia (hevosta kylläkin..).
"Vaatimattomampia" asioita, joita kuitenkin tein - anteeksi niistäkin vähistäkin! Istuin bussissa joskus takapenkillä. Kiroilin (hermostuessani taitaa tapahtua vieläkin). Saatoin jäädä koulussa välitunnin ajaksi sisälle vaikka olisi pitänyt olla ulkona - eli viivyttelin (ei kyllä vaikuttanut käytökseni numeroon, sain siitä päättötodistukseeni yläasteelta 10, jota ihmettelen). Saatoin viipyä hevosten parissa pidempään kuin pitikään. Mentyäni lukioon ja saatuani ENSIMMÄISEN (!) GSM tiiliskiveni saatoin jättää vastaamatta kaikkiin kotoa tuleviin puheluihin, sillä omasta mielestäni en ollut kaikesta tilivelvollinen enää siinä vaiheessa kun asuin jo nk. poissa kotoa.
Sellaista. Lopputuloksena voidaan kuitenkin sanoa, että minusta tuli maailmaa ymmärtävä (vaikkakaan auktoriteettiongelmaisien ymmärtämisen voin myöntää jääneen vähemmälle) luomuihminen, jolla kuitenkin on kunnianhimoa sekä yritteliäisyyttä muistaen kuitenkin pienen runoilijatytön, joka joskus 7-vuotiaana kirjoitti ensimmäiset sanansa äidinkielen vihkoon haparoivilla tikkukirjaimilla. Ja tottahan toki ikuinen opiskelija, sillä mammalomalla olisi tarkoitus saada jokunen AMK:n kurssi suoritettua ihan vain oman mielenpirkistykseksi!
keskiviikko 1. elokuuta 2007
Auton saan taas huomenna!
Ihanaa, saan huomenna taas autoni alleni. Johan tässä olenkin ollut miltei viikon (nooh.. viime perjantaista saakka) autoton, sillä hain, koeajoin, ajoin, ja - yllätys yllätys - myin auton, jonka sain lainaksi huollon ajaksi. Valtakirjalla tosin!
Nooh, hyvään kotiin se auto ilmeisesti kuitenkin pääsi sillä sen osti työtoverini. Kamratini on ollut kyllä ihan tyytyväinen ostokseensa - ja mikäpä siinä ollessa kyseisessä autoyksilössä - oli muuten Opel Astra 1.6. vm. 1993 - oli kaikki huollot tehty ja huoltokirjakin löytyi! Aivan samoin kuin omasta Toyostakin, jonka sain viime vuonna hankituksi (vm 1992, jos joku autotohtori tätä lukee, mallia Carina E 1.6. bensalla käyvä maanteiden kiituri, ajettu hiukan enemmän kuin moni tietää ulkonäön perusteella - tosin pitäisi itseni pistää hiukan vahaa peliin, jotta kiiltelisi enemmän..).
Kaverini masussa on mojotellut taas tänään ahkerasti, minun piti esim. tänä aamuna saada nukkua pitkään - mutta eipä onnistu. Mörkö oli päättänyt että NYT voisit herätä senkin laiskuri ja aloittaa hommat! Nooh, otin kuitenkin vielä puolisen tuntia rennosti sen jälkeen kun Wagner oli lähtenyt töihinsä, ja sain sitten nk. rauhan eli Mörkö mojotteli edelleen. Taisi herätä siihen kun Wagner-isi jutteli masulle.
Nooh, tänään olisi tarkoitus käydä Viinikylässä - minä tosin jätän maistelemisen Wagnerin kontolle - ja syödä hyvin. Huomenna ja perjantaina onkin sitten vapaata, mutta perjantaina olisi neukkari sen sokerin takia, ja ajattelin käydä kuopimassa Kelan tätien hermoniskoja.. Kysymyksiä, kysymyksiä.
Nooh, hyvään kotiin se auto ilmeisesti kuitenkin pääsi sillä sen osti työtoverini. Kamratini on ollut kyllä ihan tyytyväinen ostokseensa - ja mikäpä siinä ollessa kyseisessä autoyksilössä - oli muuten Opel Astra 1.6. vm. 1993 - oli kaikki huollot tehty ja huoltokirjakin löytyi! Aivan samoin kuin omasta Toyostakin, jonka sain viime vuonna hankituksi (vm 1992, jos joku autotohtori tätä lukee, mallia Carina E 1.6. bensalla käyvä maanteiden kiituri, ajettu hiukan enemmän kuin moni tietää ulkonäön perusteella - tosin pitäisi itseni pistää hiukan vahaa peliin, jotta kiiltelisi enemmän..).
Kaverini masussa on mojotellut taas tänään ahkerasti, minun piti esim. tänä aamuna saada nukkua pitkään - mutta eipä onnistu. Mörkö oli päättänyt että NYT voisit herätä senkin laiskuri ja aloittaa hommat! Nooh, otin kuitenkin vielä puolisen tuntia rennosti sen jälkeen kun Wagner oli lähtenyt töihinsä, ja sain sitten nk. rauhan eli Mörkö mojotteli edelleen. Taisi herätä siihen kun Wagner-isi jutteli masulle.
Nooh, tänään olisi tarkoitus käydä Viinikylässä - minä tosin jätän maistelemisen Wagnerin kontolle - ja syödä hyvin. Huomenna ja perjantaina onkin sitten vapaata, mutta perjantaina olisi neukkari sen sokerin takia, ja ajattelin käydä kuopimassa Kelan tätien hermoniskoja.. Kysymyksiä, kysymyksiä.
maanantai 30. heinäkuuta 2007
Sotkamoon ja takaisin 36 tunnissa
Noniin.. Viikonlopun reissu on suoritettu, teimme siis 36 tunnissa, joista 14 h autossa ja 22 h perillä matkan Sotkamoon. Taisipa jäädä viimeiseksi virallisesti tuon tapaiseksi reissuksi, mutta oli viimeinen mahdollisuus ennen kuin masun kasvu ja mammaloma painaa päälle.
Samaisella reissulla veimme Sotkamon mummolaan koivunvärisen tv-tason, jolla olleesta Finlux:n tv:stä päästään tänään eroon - pikkuvikainenhan se toki olikin - kun kauppa kävi jälleen Huuto.net:stä. Pääasia oli, että saimme sen periaatteessa pois tieltä. Joten kummasti on tullut tilaa olohuoneeseen tämänkin reissun/myynnin seurauksena!
Pistin juuri uuden Mörkökoneellisen peseytymään, jottei mitään kiirettä tulisi kun kaveri.
Sokerirasitustesti, jossa kävin perjantaina sai minut kyllä hiukan sekaisin - saanko enää lopulta syödä enää mitään? Kielsi rasvan ja näkyvän sokerin - nooh, se on sanottava etten ole rasvaa käyttänyt viimeiseen 5-6 vuoteen! Ja sokeriakaan en ole juuri käyttänyt - pitää varmaankin ruveta vahtimaan ruokaostoksia.
Samaisella reissulla veimme Sotkamon mummolaan koivunvärisen tv-tason, jolla olleesta Finlux:n tv:stä päästään tänään eroon - pikkuvikainenhan se toki olikin - kun kauppa kävi jälleen Huuto.net:stä. Pääasia oli, että saimme sen periaatteessa pois tieltä. Joten kummasti on tullut tilaa olohuoneeseen tämänkin reissun/myynnin seurauksena!
Pistin juuri uuden Mörkökoneellisen peseytymään, jottei mitään kiirettä tulisi kun kaveri.
Sokerirasitustesti, jossa kävin perjantaina sai minut kyllä hiukan sekaisin - saanko enää lopulta syödä enää mitään? Kielsi rasvan ja näkyvän sokerin - nooh, se on sanottava etten ole rasvaa käyttänyt viimeiseen 5-6 vuoteen! Ja sokeriakaan en ole juuri käyttänyt - pitää varmaankin ruveta vahtimaan ruokaostoksia.
torstai 26. heinäkuuta 2007
Mörölle ja kukille
Kävin hakemassa tänään anopinkielen äipälle tuliaisiksi - Wagner saa lahjoittaa sen.. Hankin samalla reissulla myös juorun keittiöön - elelköön siellä seinällä koristeenä - muuallahan meillä onkin jo 1 iso + 1 pieni vaalea rönsylilja sekä 1 täysin vihreä iso rönsylilja (tämän sain keväällä ja on kyllä kasvanut huimasti siihen pistokkaaseen nähden mikä oli tullessaan), joka tekee tällä hetkellä "kukkia" eli piakkoin meillä olisi lisää rönsyjä..
Äipälle olisi tosin menossa se huonefiikus ja yksi rönsylilja (omia kasvatteja), ja jotenkin on sellainen tunne että kaikki niistä ei välttämättä selviä hengissä talven yli - nooh olkoot - lupasin kuitenkin nuo kaksi viimeistä kasvia äipälle jo keväämmällä. Hmm..
Minkähän kasvin sitä hommaisi seuraavaksi - tuo juoru on se helppohoitoisin malli joka löytyy, ja täytyy sanoa että olen kyllä ihan kohtuullisen tyytyväinen koska valitsin tietentahtoen toispuoleisen, jonka leikkasin vielä toispuoleisemmaksi.
Mörkö on mojotellut taas pitkin päivää - töissäkin. Pitänee muuten lisäillä tänne jossain vaiheessa kuvat kaverista siltä toiselta ultratarkastelulta. Eipä näkynyt yhtä hyvin kuin ensimmäisellä kerralla.
Äipälle olisi tosin menossa se huonefiikus ja yksi rönsylilja (omia kasvatteja), ja jotenkin on sellainen tunne että kaikki niistä ei välttämättä selviä hengissä talven yli - nooh olkoot - lupasin kuitenkin nuo kaksi viimeistä kasvia äipälle jo keväämmällä. Hmm..
Minkähän kasvin sitä hommaisi seuraavaksi - tuo juoru on se helppohoitoisin malli joka löytyy, ja täytyy sanoa että olen kyllä ihan kohtuullisen tyytyväinen koska valitsin tietentahtoen toispuoleisen, jonka leikkasin vielä toispuoleisemmaksi.
Mörkö on mojotellut taas pitkin päivää - töissäkin. Pitänee muuten lisäillä tänne jossain vaiheessa kuvat kaverista siltä toiselta ultratarkastelulta. Eipä näkynyt yhtä hyvin kuin ensimmäisellä kerralla.
keskiviikko 25. heinäkuuta 2007
Työmyyrä
Tein sitten 9,5 tunnin työpäivän sillä työkaveri ilmotti vajaa pari tuntia töissä ollessaan että hänellä on kuumetta.
Jees, ja sitten eikun nukkumaan. Huomenna taas astialle - eli töihin. :)
Jees, ja sitten eikun nukkumaan. Huomenna taas astialle - eli töihin. :)
Mörkööö....
Mörkö on antanut oikein urakalla mojoa taas tänään kun kävin hakemassa tuntilistat, jotka olin unohtanut autooni, jonka vein huoltoon! Reipas minä.. Siivosin kaiken autosta pois, mutta unohdin sen kaikkein oleellisimman sinne.
Tänään kun kävin kaupungilla samalla kun tosiaan hain ne mitä olin jättänyt autooni, niin shoppailin hiukan kaverille... Nolottaisikin, mutta ei nolota! Olivat mokomat alennettu ja vielä kerran siitä alennetusta hinnasta -50 prossaa, joten sallitaan tämän kerran. Eli sellainen pehmoinen asu, ja sitten pieni peitto/lattiapeitto, jolla on mukava kölliä kun ollaan siellä Vuokatissa - eli se on pienempi kuin ne mitä meillä jo on.
Tuotteet, jotka hain, jotka olin hankkinut Huuto.net:stä on muuten sitten ihan laatutavaraa - lisäilen kuvat tuossa illalla kun pääsen töistä - olivat vielä ihan ihkusti alkuperäispaketeissaan - ja myyjä sanoi etteivät olleet kuin testanneet kerran ja tyynykin on ollut vain koristeena. No, sen ne on näköisetkin! Voisin väittää, että kaupan hyllyllä olevat on ihan samannäköisiä!
Jees, mutta nyt töihin, lisään kuvat huutamistani tavaroista tuossa illalla kun pääsen kotiin - tai sitten jos en ennätä niin laittelen huomenna. Ja huomenna menenkin sitten aamuun töihin - vaihteeksi. :)
Tänään kun kävin kaupungilla samalla kun tosiaan hain ne mitä olin jättänyt autooni, niin shoppailin hiukan kaverille... Nolottaisikin, mutta ei nolota! Olivat mokomat alennettu ja vielä kerran siitä alennetusta hinnasta -50 prossaa, joten sallitaan tämän kerran. Eli sellainen pehmoinen asu, ja sitten pieni peitto/lattiapeitto, jolla on mukava kölliä kun ollaan siellä Vuokatissa - eli se on pienempi kuin ne mitä meillä jo on.
Tuotteet, jotka hain, jotka olin hankkinut Huuto.net:stä on muuten sitten ihan laatutavaraa - lisäilen kuvat tuossa illalla kun pääsen töistä - olivat vielä ihan ihkusti alkuperäispaketeissaan - ja myyjä sanoi etteivät olleet kuin testanneet kerran ja tyynykin on ollut vain koristeena. No, sen ne on näköisetkin! Voisin väittää, että kaupan hyllyllä olevat on ihan samannäköisiä!
Jees, mutta nyt töihin, lisään kuvat huutamistani tavaroista tuossa illalla kun pääsen kotiin - tai sitten jos en ennätä niin laittelen huomenna. Ja huomenna menenkin sitten aamuun töihin - vaihteeksi. :)
Imetystyyny ja kantoreppu. Kevätlomalle Vuokattiin mökki jo varattu.
No niin.. Eihän sitä voi enään peruuttaa. Huusin eilen huuto.net:sta 30 eurolla itselleni sekä imetystyynyn että kantorepun Mörköä silmällä pitäen. Tänään olisi kello 11:00 aikaan rahan ja tavaran vaihto myyjän kanssa Lielahdessa. Kantorepun pitäisi olla alkuperäisessä paketissaan ja käyttämätön kuten myös imetystyynynkin.
Vertailin kyllä netissä kyseisten hintoja, ja laskeskelin, että säästän melkoisen pennin kun huudan ne itselleni - kuitenkin itse tyynynkin hinta tuntuu pyörivän nettikaupoissa jossain 40+ euron luokassa. Ja en mä nyt ihan niinkään paljon olisi valmis maksamaan kyseisestä "ylellisyydestä". Kuitenkin se ei ole kovinkaan pitkä aika, jonka kyseistä tyynyä käyttää. Tai mistä sitä tietää mitä käyttötarkoituksia sille keksii.
Tosin printtasin eilen ohjeen, millä voisi tehdä imetystyynyn, ja totesin että ei toi olisi ollut kovinkaan hankala tehdä itsekään - mutta mistäs olisin edullisesti löytänyt täytteet siihen Tampereelta. Jossain puhuttiin, että Sotkassa olisi ollut jotain styrox-pallo pusseroita, mutta niiden hinta olisi ollut jotain 10 egeä per pussi ja niitä olisi tarvittu ihan runsaasti kuitenkin. Nooh, säästyypä sekin vaiva, tosin luultavasti minulle käy niin, että ompelen parit päälliliinat kyseiseen tyynyyn kun tuota kangastakin tuntuu olevan - ja mistä sitä tietää, että saisin inspirationin ja ompelisin kakkostyynyn.
Samoin tuo kantoreppu tuli mulla ihan ohimennen eilen. Eipä sikäli, säästin siinäkin jonkin verran, tosin en osaa yhtään sanoa millainen se on käytössä, kuitenkin ajattelin sitäkin että ei viittisi mitään sitteriä alkaa hommaamaan sen takia, että joutuisi laittamaan kaverin siihen. Jotenkin tuntuisi luonnolliselta pitää kaveria lähellä kun hän sitten lopulta syntyy. Jees..
Se on toisaalta hyvä, että voi käyttää netin tapaista vertailupaikkaa hankintoja pohtiessaan. Wagnerkin alkaa olla aika järjissään - hän totesi eilen illalla ettei aio suinkaan tehdä mitään elektroniikka hankintoja ihan heti - eli hän aikoo seurailla jonkin aikaa tekniikan kehitystä.
Totesinkin eilen siihen, että tekniikan hankkimisessa on se paha vika, että kun sitä alkaa uusimaan niin siinä vaiheessa yleensä hajoaa ensin toinen ja sitten toinen - aivan kuten meillekin kävi tässä kevään ja alkukesän aikana. Jouduttiin nimittäin uusimaan tuo toinen työskentely tietokone - pöytäkone siis - miltei kokonaan - taisi ainoa joka selvisi siitä myllerryksestä olla muisti sekä polttoasema. Jee! :( Musertava kustannus - kävihän siinä kuitenkin niin, että pc sekä hiljeni että muuttui kaikkinensa fiksummaksi. :) Jotain piristettä siitäkin.
Sain sitten eilen postissa myöskin helmikuulle varatun "mökin" - joku luxushuoneisto se itse asiassa on eikä pelkkä mökki - ennakkovaraus laskut yms. Nooh.. Viikolla 7 siis Vuokattiin, ja vertailtiin kyllä varattaessa hintoja, ja voidaan kyllä todeta että säästetään mokomasta jotain 200 euron verran kun vertaa 8-11 viikkoihin. Joissain paikoissa tuntu hinta miltei tuplaantuvan hiihtolomaviikoille!
Mutta, palataan taas.
Vertailin kyllä netissä kyseisten hintoja, ja laskeskelin, että säästän melkoisen pennin kun huudan ne itselleni - kuitenkin itse tyynynkin hinta tuntuu pyörivän nettikaupoissa jossain 40+ euron luokassa. Ja en mä nyt ihan niinkään paljon olisi valmis maksamaan kyseisestä "ylellisyydestä". Kuitenkin se ei ole kovinkaan pitkä aika, jonka kyseistä tyynyä käyttää. Tai mistä sitä tietää mitä käyttötarkoituksia sille keksii.
Tosin printtasin eilen ohjeen, millä voisi tehdä imetystyynyn, ja totesin että ei toi olisi ollut kovinkaan hankala tehdä itsekään - mutta mistäs olisin edullisesti löytänyt täytteet siihen Tampereelta. Jossain puhuttiin, että Sotkassa olisi ollut jotain styrox-pallo pusseroita, mutta niiden hinta olisi ollut jotain 10 egeä per pussi ja niitä olisi tarvittu ihan runsaasti kuitenkin. Nooh, säästyypä sekin vaiva, tosin luultavasti minulle käy niin, että ompelen parit päälliliinat kyseiseen tyynyyn kun tuota kangastakin tuntuu olevan - ja mistä sitä tietää, että saisin inspirationin ja ompelisin kakkostyynyn.
Samoin tuo kantoreppu tuli mulla ihan ohimennen eilen. Eipä sikäli, säästin siinäkin jonkin verran, tosin en osaa yhtään sanoa millainen se on käytössä, kuitenkin ajattelin sitäkin että ei viittisi mitään sitteriä alkaa hommaamaan sen takia, että joutuisi laittamaan kaverin siihen. Jotenkin tuntuisi luonnolliselta pitää kaveria lähellä kun hän sitten lopulta syntyy. Jees..
Se on toisaalta hyvä, että voi käyttää netin tapaista vertailupaikkaa hankintoja pohtiessaan. Wagnerkin alkaa olla aika järjissään - hän totesi eilen illalla ettei aio suinkaan tehdä mitään elektroniikka hankintoja ihan heti - eli hän aikoo seurailla jonkin aikaa tekniikan kehitystä.
Totesinkin eilen siihen, että tekniikan hankkimisessa on se paha vika, että kun sitä alkaa uusimaan niin siinä vaiheessa yleensä hajoaa ensin toinen ja sitten toinen - aivan kuten meillekin kävi tässä kevään ja alkukesän aikana. Jouduttiin nimittäin uusimaan tuo toinen työskentely tietokone - pöytäkone siis - miltei kokonaan - taisi ainoa joka selvisi siitä myllerryksestä olla muisti sekä polttoasema. Jee! :( Musertava kustannus - kävihän siinä kuitenkin niin, että pc sekä hiljeni että muuttui kaikkinensa fiksummaksi. :) Jotain piristettä siitäkin.
Sain sitten eilen postissa myöskin helmikuulle varatun "mökin" - joku luxushuoneisto se itse asiassa on eikä pelkkä mökki - ennakkovaraus laskut yms. Nooh.. Viikolla 7 siis Vuokattiin, ja vertailtiin kyllä varattaessa hintoja, ja voidaan kyllä todeta että säästetään mokomasta jotain 200 euron verran kun vertaa 8-11 viikkoihin. Joissain paikoissa tuntu hinta miltei tuplaantuvan hiihtolomaviikoille!
Mutta, palataan taas.
tiistai 24. heinäkuuta 2007
Hankintalista Mörölle
Itse tehden toiveissa:
Imetystyyny - löysin jopa ohjeen kun googlasin
Hankintalistaa/Hankittu/Tulossa:
Kehto - saataneen lainaan
Syöttötuoli - saadaan; tosin otetaan varmaankin vasta keväällä kun kaveri alkaa olemaan siinä iässä, että kykenee istuskelemaan siinä
Pinnasänky - saadaan; sama juttu kuin syöttötuolin kanssa
Äitiyspakkaus - otetaan, vien tällä viikolla laput ja liput Kelalle
Univaunut (nk. kakkoset siis) - saadaan; tosin tullee vasta syssymmällä meille Sotkamon mummon mukana
Vaunut - hankitaan, malliksi varmaankin Prestige tai sitten Mistral; vielä neuvotellaan asiasta
Lipasto kaverille - hankittu
Lisäksi ollaan saatu jo:
Läjä vaatteita
Imetystyyny - löysin jopa ohjeen kun googlasin
Hankintalistaa/Hankittu/Tulossa:
Kehto - saataneen lainaan
Syöttötuoli - saadaan; tosin otetaan varmaankin vasta keväällä kun kaveri alkaa olemaan siinä iässä, että kykenee istuskelemaan siinä
Pinnasänky - saadaan; sama juttu kuin syöttötuolin kanssa
Äitiyspakkaus - otetaan, vien tällä viikolla laput ja liput Kelalle
Univaunut (nk. kakkoset siis) - saadaan; tosin tullee vasta syssymmällä meille Sotkamon mummon mukana
Vaunut - hankitaan, malliksi varmaankin Prestige tai sitten Mistral; vielä neuvotellaan asiasta
Lipasto kaverille - hankittu
Lisäksi ollaan saatu jo:
Läjä vaatteita
Mörkö ja Mojot!
Möröllä todellakin on laskettu aika 1.11.2007 - ja kuluvan viikon perjantaina 27.7. siis menen sokerirasitustestiin - toivottavasti mitään ihmeempiä ei todeta muuta kuin että olen terve. Ei ainakaan suuremmin intoutuisi tämä siitä, että elämään pitäisi tuoda jotain lisäväriä jossain muodossa. Oli miten oli.
Kaveri on mojotellut koko aamun (heräsin Wagnerin toimesta jo kello 7:00:ltä) runsain mitoin ja jotenkin on ollut sellainen tunne, että kaverilla olisi jo jonkinlainen hätä tulla pihalle katsomaan että miltäs se maailma näyttää yksiön ulkopuolella. Vielä saisi kuitenkin oleilla tuonne loka-marraskuulle niin kaikki olisi hyvin sen jälkeen.
Ohessa muuten ensimmäisestä ultrasta 30.4.2007 napattu kuva kaverista. Hyvin näkyi silloin, mutta toisessa ultrassa, jossa kävin kesäkuussa ei kaverista niinkään näkynyt yhtä hyvin - oli siis kasvanut reippaasti. Tuolloin ensimmäisen ultran aikoihin kaveri siis antoi runsaasti mojoja silloinkin, mutta silloin ne olivat enemmän sisäänpäin kuin ulospäin - ja eipä niitä vielä kukaan nähnyt - sai mojotella omassa yksiössään kuinka vain itse tahtoi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)