keskiviikko 12. joulukuuta 2007

Kekkereitä odotellessa

Ruoka maittaa ja neiti kasvaa..

tiistai 4. joulukuuta 2007

Neidistä.. Ja muustakin

Neiti sieltä sitten tulla tupsahti 12.11.2007 klo. 11:26, 11 päivää yliaikaisena, kooltaan 49cm, 3360 g. Äitiään hiukkasen pidempi syntyessään ja isäänsä pienempi. Speksin mukainen synnytys oli, rehkittiin supistusten ja ponnistusten äärellä se noin 13 h. Ja itse en nukkunut ennen maanantain ja tiistain välistä yötä eli liki kahteen vrk:een..

Sunnuntaina 11.11. kävin vielä kahdesti kävelylläkin.

Tähän mennessä neidin elämässä tapahtunut:
To 15.11. muutto kotiin
Pe 16.11. oman mamman maidon hulvaantunut tuleminen
La-Su 17.-18.11. Mummin hurmaaminen
Pe 30.11. Ekan kerran neuvolassa
La-Su 1.-2.12. Hervoton 3 vkon mässäilyikä
Ma 3.12. Äidillä rintatulehdus ja lääkkeet siihen (ihan rehellisesti sanoen, olinkin edellisen viikon ihan hajalla kun neidin syöttöhetket alkoi suorastaan pelottaa..)

Neidille tapahtuvaa:
La 15.12. Nimen saaminen ihan virallisesti
Sain muuten eilen haettua sen ristiäismekonkin - tuli todella hieno, mutta laittelen kuvan sitten ristiäisistä

Tähän mennessä neiti on kerännyt seuraavia kutsumanimiä:
Äidin ja Isin pikku Orava (tällä hetkellä yleisin nimi)
Neiti
Isin mursu
Possu (örisee unissaan kuin possu)
Tururuu.. (Ei oikeastaan virallisesti epävirallinen nimitys, mutta kuitenkin.. Yleensä silloin kun sinappia pukkaa ja masua vääntää)

Neidin luonteesta tähän mennessä:
Nukkuu hyvin yöt - herätty keskimäärin nukuttamisen jälkeen kerran yössä
Käy ulkona ja reagoi siihen hiukkasen päivänkin mukaan - ei aina samoin kuin odottaisi - välillä ei nuku ei ja välillä nukkuu kuin hirvi
Ruokailualoitustilanteissa - potkitaan, huidotaan ja viuhdotaan jaloilla, päällä ja käsillä sekä keskikropalla kuin.. Kuin oravan ja hirven sekoitus ja sitten röhkitään taas kuin possu kun ollaan saatu mässäily alkuun..
Sylissä viihtyy
Kapalo rauhoittaa (varsinkin ruokailutilanteet silloin kun viuhdotaan ja suihkitaan kuin hirvi-orava paremmin kuin hyvin)
Omaa kivaa riittää - jostain syystä äidin tyynyliina saa neidin suorastaan hurmokseen ja isin sininen fleecepusero, aurinkonaama saa aikaan myös hurmostilan
Muita hurmostilan/oman kivan aiheuttavia asioita/esineitä:
* Valot
* Ihkueka lahjalelu
* "Aurinkoviltti" (iskän antama nimi kelta-oranssille peitteelle)
* Oman vuoteen siniset kuviot
* Vaipan vaihtoon käytetyssä alustassa olevat kuviot

Ekoja lahjoja:
Musiikkihäkkäräväkkärä (tai siis sellainen lelu, josta tulee musiikkia ja jossa on peili)
Neulottu takki-housu-myssy -yhdistelmä
NallePuh -oloasu
Vaatteita - potkurit, nätteilyfleece-asu, parit bodyt yms

Iskä on ollut viimeiset 3 viikkoa hurmoksessa neitokaisestaan - ja vajaan kahden viikon päästä nähdään mitä toinen mummu tykkää neitokaisesta. :)

keskiviikko 7. marraskuuta 2007

40+6, turvavälistä ja kaikesta muustakin

"On se niin vaikeeta, on se" - nimittäin turvavälin pitäminen liikenteessä.. Wagnerin villapaita etenee hyvää vauhtia kun tässä odottelee kaveria. Pistelin Facebook:a viime yönä osittain kuntoon - yllättäen; ja saa nähdä kuinka siinäkin aikani kulutin.

Viime yö oli tosiaan uneton kuin elokuvassa Uneton Seattlessa - pitäs varmaan jossain vaiheessa tsekata se leffa jos en mitään muuta tekemistä keksi. Jos jatkaisin tästä eteenpäin villapaidan tekemistä niin saan jotain järkevääkin aikaan enkä vaan törmäile koneella ja sitten tuhoa aivosolujani täällä..

tiistai 6. marraskuuta 2007

40+4

Kaiffari on päättänyt majailla vielä tovin. Eilisen neuvolan aikana tosin täti ei löytänyt ollenkaan päätä selvästi siis.. Pää toki on olemassa, mutta se on ilmeisesti siirtynyt niin lähtökuoppiin, että päivä/yö mikä hyvänsä niin voidaan sanoa, että "täällä ollaan"..

Kaiffarilla on varmaankin mahdottomasti tilaa ympärillä, mutta lähinnä nykyisin oleilee sykkyrämykkyrä-asennossa, josta häntä ei saakaan muuta kuin muljauttelemaan itseään. Ja edelleen liikkeet on kyllä todella runsaat - muljauttelee niin ettei pahemmasta väliä.

Kohta pitäisi lähteä pihalle, jotten ihan pääse tuhoutumaan mielessäni täällä sisällä oleiluun. Ja jos olisi hahtuvat tulleet postiin, niin pääsisin tekemään pikku kaverille lisää lämpöisiä yllätyksiä tässä odotellessa.

Wagnerin villapaita muuten edistyy. Toinen hiha on valmiina ja toista pitäisi aloitella - sitten vain raglanit ja kaulus niin paita olisi siinä. Teen sen ohjeesta poiketen 2-kertaisella 7 veikalla kun sitä tuntuu olevan ja väritkin yhdistyi aika kivasti. :) Laittelen kuvan kun tekele on valmis - ja jos ennen sitä kaveri on päättänyt tulla moikkaamaan niin kerron toki hänestäkin.

lauantai 3. marraskuuta 2007

40+2

Kaveri ei ilmoittele vielä itsestään, mutta tänään tarkoitus olisi kuitenkin houkutella seuraavien keinojen avulla:
1. Saunan pesu
2. Lattioiden pesu
3. Saunomalla

Katsotaan mitä seuraaman pitäisi. Pesen saunan ensi viikolla sitten vaikka 7 kertaa, jos en muuta keksi. ;)

Ai niin, aloitin eilen Wagnerille villapaidan teon. Mukavasti löytyi raglanhihainen malli Modasta 5/2007. :)

keskiviikko 31. lokakuuta 2007

Hermojen kiristystä

Jaahans.. Kaveri on päättänyt majailla sitten masussa - joten olen saanut pohtia ihan rauhassa mitä tekisin seuraavaksi; siis odotellessa kaveria. Päätin etsiä ohjeen villapaitaan kun tuota 7 Veikkaa pitäisi saada aikasta haipakkaa poistettua etteivät jää norkoilemaan seuraaviksi XxX-ajoiksi kaappiin (sattuu olemaan liki 2 kg kyseistä tavaraa). EN sitten millään voinut löytää itselleni mieleistä ohjetta mistään HETI-NYT-KAIKKI-MULLE -periaatteellani. Joten pitänee alkaa etsimään ihan urakalla noista vanhoista lehdistä jos löytäisin mieleiseni. Sen verran olen laiska että vaatimuksenani on (tietenkin) että neuleen voisi tehdä mahdollisimman pitkälle pyörönä - jotenkin osissa tekeminen ei ole minua varten. Pitänee katsastaa olisiko minulla tuolla jossain joku neule, joka olisi tehty vähän norjalaismallisesti - eli kaarroke tai raglanhihoilla, ja siitä nyysin sitten perusrungon, mutta kuvioitan sen sitten miehen mieleiseksi. Mies jo valitsi jonkinlaisen ohjeen tuolta kun kerroin että voisin jossain vaiheessa väsäistä sille paidan, mutta puikkoja ja lankoja en jaksaisi erikseen ostaa kun pitäisi nuo vanhatkin todellakin poistella. Mitähän herra tykkäisi musta/harmaasta paidasta, jossa ei suinkaan ole palmikoita, mutta olisi jotain kuitenkin..

Mutta, palaan taas astialle, eli vien nyt nuo lehdet käsieni ulottuville ja selaan ne läpi ennenkuin painelen uhkarohkeasti ulos kävelylle.

Tilauksia ja Hahtuvaa

Tilasin eilen PikkuKaverille setin kestoja - eli nk. Näpsyja (tjtn) ne taisi olla. Ja tänään iltapäivällä pitäisi olla postissa tuon postin seurantatunnuksen mukaan. Nooh, tulee kun on tullakseen. Tänään tilasin myös virolaista hahtuvaa eräästä verkkokaupasta - www.mistine.fi - ja totesin että taidan kokeilla sitä pesukoneen avulla tehtävän huovutustyöhön jota olen tässä - yllättäen tunnin ajan - pyöritellyt mielessäni. Samasta paikasta tilasin yhdet AIO:t pikkuKaverille testattavaksi. Myyn ne sitten pois jos ne ei olekaan sellaiset, jotka meille passaa.

Eilen sain tehtyä toiset hahtuvapöksyt Kaverille - tällä kertaa testasin Suuri Käsityö -lehdessä 1/2005 ollutta ohjetta. Ja todellakin - pöksyt valmistuivat parissa tunnissa. Vielä pitäisi ommella saumat ja pestä ne sekä käsitellä lanoliinilla - kuten ne edellisetkin pöksyt, jotka sain tehtyä. Sitten eikun vaan toivottelemaan osakestoilija tervetulleeksi - ja la on kuitenkin huomenna, mutta ei stressiä jos kaveri päättää viipyä pari päivää pidempään.. Ajattelin siis olla omakohtaisesti rohkea itselleni eli testata osakestoilua pikkuKaverin kanssa. Wagner tosin pitää hiukan sekopäisenä, mutta se on ihan normaalia meillä. :)

Yhteensä tilauksista kertyi kyllä melkoinen summa, mutta hahtuvasta saan kuitenkin tehtyä jotain muutakin jos ne vain riittävät. Ainakin tarkoitus olisi kuitenkin hyödyntää ne kuten olen tähän mennessä hyödyntänyt kiltisti noita lankavarastojani - ilman että olen ostanut mitään lisää! Kaikki kiitos siitä itselleni että päätin etten osta yhtään enempää lankoja - hahtuvan kohdalla totesin kuitenkin että sehän ei ole lankaa - eihän vain olekaan?? ;) Oli vaan niin herkullisen värisiä hahtuvia - pitää laittaa kuva kun pystyn sen tekemään. ;)

tiistai 30. lokakuuta 2007

Vaunut on hankittu

Vaunutkin sitten on virallisesti kotiutuneet kotiin. Kävimme lauantaina hakemassa Teutonia Prestige -vaunut, jotka olimme jo varanneet (eli maksaneet etumaksun) Vauvatalo Johannasta. Sattuivat olemaan elokuussa poistuvia värejä, joten päätimme hankkia nämä. Alunperin piti hankkia miehen toivomuksesta Mistralit, mutta Prestigeen päädyimme sillä käytännössä eroa ei hinnassa ollut (alennettuna siis, normaalihinta olisi ollut noin 750 € Prestigellä) - alennettuna hinta oli tuota normaalihintaa huomattavasti alhaisempi.. Saatiin sitten vaunumaailman mersut - kuten myyjä silloin elokuun lopulla kun käytiin varaamassa sanoi.

Wagner on jo testaillut vaunujen kaarreominaisuuksia sisällä, ja aikoo testata sitten ulkosallakin sitten kun pääsee. Testatkoon, kunhan ei pikkuKaverin kyydissä ollessa.. :) Pistänpä tähän pari kuvaa vaunuistakin.

Koppaosa



Perusprofiili

Ohje Tumput v.1.0 ja 1.1.

Tumput v. 1.0
Elikästä Tumput v. 1.0 - ohjetta olen mukaillut hiukan kun en löytänyt mieleistäni ohjetta mistään, mutta jonkinlaisen ohjeen kuitenkin löysin. En väitä että olen ensimmäinen joka on keksinyt tämän, mutta tällä ohjeella itse olen ainakin tehnyt tumput.

Puikot: 2,5
Lankana näissä on ollut Novita Wool sekä Novita Nalle (Woolia oli niin vähän että sain tehtyä varret, mutten kärkeä). Muut vastaavat langat käy luonnollisesti.
Ohje:
Luo 40 s - jaa 4:lle puikolle

1 krs aina o
18 krs 2o 2n neuletta
1 krs aina o

Tässä vaiheessa vaihdoin itse väriä, mutta tokihan tämän voi tehdä ihan yksivärisenäkin kuten v. 1.1.:n tein. :)

17 krs aina o neuletta

Kärkikavennukset tein seuraavasti:
Neulo joka puikon alussa 1 s o 2 s o yhteen loput s:t oikein - toista kavennuksia joka krs kunnes jäljellä on 8 s, jolloin vedä lanka läpi. Ja päättele.

Tee toinen tumppu samalla tavalla.

******

Tumput v. 1.1

Nämä tumput tein hiukan mukaellen v. 1.0:n ohjetta, mutta koska kyseessä on hiukan eri lanka ja puikot niin laittelen näidenkin mukaellun ohjeen tähän.. :)

Lanka: 7 veljestä (muutkin käy)
Puikot: 3,5

Luo 32 s
Varsi 2o 2n -joustinta 14 krs
Kärkiosa 18 krs aina o

Kavennukset kuten Tumput v.1.0:ssa.

Nämä on tosiaan mukaelmia, eikä todellakaan voi sanoa, että olen itse keksinyt ohjeet, joten pois sellaiset minusta. Nämä työtyylit ovat sopineet minulle paremmin kuin muissa mainitut ohjeet - ja siksi ajattelin jakaa muillekin.

Kommentteja odotellessa.. :)

Long time no seen - tehtyä

No niin, pitkästä aikaa sitten kirjoitan. Sen verran olen saanut tuunattua, että kuten alapuolella olevasta listasta näkyy niin jotain olen ahkeroinutkin. Eli valmiiksi/tehnyt olen saanut seuraavaa kk:n aikana:

Villasukat itselleni 7-velj



Villasukat Wagnerille 7-velj





  • Tumput 7-velj


Vaippavillahousut hahtuvasta - taisi olla Ottobren ohjeella, joka löytyy netistä (pistelen linkin jossain vaiheessa jos sen taas löydän - tein housut jo pari viikkoa sitten)



  • Unipussi Fleecestä saumuria vaille valmiiksi - pitää pyytää vielä lainaksi saumuri, mutta siihen ei mene kauaa kun sen turautan - eli muuten olen kokonaan ommellut mutta saumurin jälki puuttuu. Koko muuten 56cm
  • Matto on viety pesulaan - valmis pitäisi olla 1.11. - eli la päivänä (sattuma!)
  • Ikkunat ja lattiat on pesty

Tein ensisänkyyn reunasuojan vanhasta päiväpeitteestä - olis menny muuten roskiin ja sattui olemaan osittain kuitenkin ihan hyödynnettävissä vielä ** KIERRÄTYSTÄ! *

  • Kastemekon tekee sittenkin Yvin työkeskus (siis ompelimo-puoli) - päätin säästää omia hermojani asian suhteen


Tänään olen sitten hankkinut ensimmäiset kestovaipat - ajattelin osaekoilla pikkukaverin kanssa kunhan HÄN päättää tulla tähän maailmaan - nyt siis eletään aikaa 39+5, ja la olisi kuten jo aiemmin mainitsin 1.11.

Kaveri on tosin jo muuttanut nk. alakertaan, eli masussa olisi Kaverin jalkapuolella kämmenen verran tilaa - kuten neuvolatäti eilen käydessäni sanoi tyylillä "Ohhoh - kämmenen leveys tilaa", ja eilisilta oli muutenkin hiukan rankka. Ei tullut keittiön siivoilusta yhtään mitään ja Wagner ei sitten viitsinyt olla avuksi - eli ilmeisesti minun pitänee tehdä jotain sillekin osastolle. Eli vähitellen vaikuttaa siltä, että Kaveri saattaisi tässä jossain vaiheessa päättää ilmaantua maailman turuille ja merille. Nyt kuitenkin pitäisi saada Kaveri tulemaan tähän maailmaan muutenkin kuin masussa tuntuvien potkujen ominaisuudessa.

sunnuntai 30. syyskuuta 2007

Syksyisiä olotiloja

Minen jotenkin perusta näistä keleistä en sitten yhtään. Hienon näköistähän tämä on kun lehdet on monenkirjavat, mutta jos oma olo on sellainen, että ei kyllä nappaisi yhtään mikään. Ja aina se on tämä sama juttu joka syksy.

torstai 27. syyskuuta 2007

Sämpylöitä, vispipuuroa ja mitä vielä...?

Todellakin, olen saanut jonkinlaisen energiapiikin. Eikait siinä mitään, mutta kun en enää keksi mitä voisin tehdä tänään. Opus Dei ja miljoona energiapiikkiä. Kai tässä pitää ruveta tekemään lisää sämpylöitä tai jotain muuta vastaavaa.

Vispipuurokin alkaa kohta olla valmista, tein perinteisen mannasuurimoista, ja nyt nekin on sitten loppu - eli pitänee hankkia lisää; jotenkin sellainen tunne, että voi olla että teen lisää.

Neulonta on hivenen kokenut kovia - alan olla puolivälissä tuota peittoa, josta pitäisi tulla masunasukille vaikkapa autossa pidettävä. Huomenna tosin ajattelin käydä testikäynnillä Miraakkelissa Tampereella - josko löytäisin jotain Ruskovillalta - jotenkin toivoisin saavani hankittua silkkimyssyn tälle meidän masulaisellemme. Ja toivottavasti huomenna saan sen sängyn pikkuiselle, sillä siihen pitäisi ilmeisesti jostain keksiä patja - nooh.. Toivottavasti saan senkin asian hoidettua viimeistään ensi viikolla eli käytännössä käyn varmaankin Lielahdessa Vartiaiselta kysymässä leikkaako ne mittaansa sopivaksi. Luulisin että tekisivät, en ole kyllä koskaan käynyt siellä.

Mutta, palataan taas.

keskiviikko 26. syyskuuta 2007

Mammaloman alkupäiviä

Se on sitten virallisesti huomenna alkava tämä minun mammalomani, tosin se taisi alkaa jo maanantain jälkeen puolivirallisesti. Ihan mukavahan se on, mutta todella haikea olo. Jotenkin tottunut siihen, että teen ja teen ja miten paljon teenkin niin aina on jotain mitä voin tehdä. Nyt sitten pitäisi yrittää jotenkin järkevöittää elämää. En tiedä kuitenkaan miten sen teen.

Pikku kaveri masussa antaa edelleen sellaisia mojo näytöksiä, että eipä juuri paremmasta väliä. Nytkin muljauttelee siihen malliin, että varmaan siirtelee peppuaan puolelta toiselle ja siitä sen enempiä - tekee varmaan oloaan vain paremmaksi.

Neuvola olisi seuraavan kerran ensi viikon maanantaina. Viimeiset mörkökoneelliset olisi kohta pesty pieniä vaatteita. Lampaantalja on hankittu ja lämmittelee tässä juuri nytkin selän alla. Pikku kaveri on saamassa sängyn lainaan - toivottavasti piakkoin. Vielä pitäisi kuitenkin leipoa pikku masulaisen kekkereille.

Synnytysvalmennus TAYS:lla on ollut ja käyty. Myöhästyttiin mokomasta maanantaina miltei 20 min - olivat aloittaneet vartin yli kolmen, vaikka informoitu oli kello puolesta meille. Nooh.. Eipä menetetty juuri mitään, mutta kuitenkin periaatteesta. Saatiin nimittäin muutamassa minuutissa ihan kattava lyhennelmä alussa käydyistä asioista - eli kivunlievityksestä avautumisvaiheessa.

Wagner oli odotellut synnytysvideota tällä synnytysvalmennuksen kerralla - se näytettiinkin. Mutta voi mikä ihme - ensisynnyttäjästä EI todellakaan ollut kysymys vaan jostain monisynnyttäjästä; puheltiin jälkeenpäin Wagnerin kanssa, että jos pitää varautua tunninkin (kätilö siis kertoi, että todellisuus voi olla tunninkin mittainen ensisynnyttäjillä) ponnistusvaiheeseen niin "kiva" että näytetään PiihPaah ja Puh -video, jossa ponnistus kestää noin 5 minuuttia. JEE!

Ai niin.. Myin muuten sen pöydän ja meidän kaikki keittiön nk. tuolit - kolme mustaa ja yhden oikean - ja eilen ne sitten luovutin ostajalle. Puolentoista viikon päästä toivottavasti on sitten jo uusi pöytä ja tuolit tulleet - eli toimitettuna meille. :)

sunnuntai 16. syyskuuta 2007

Pikku tumput v.1.0 puikoilta ulos

Sain valmiiksi tänään ensimmäiset tumput pikku masun asukille. Laittelen kuvan kunhan olen saanut otettua - eli mennee huomiseen. Kirjoittelen samalla ohjeen, jolla tein tumput, sillä itse en ainakaan verkosta löytänyt ohjetta, joka olisi ollut mieleeni - joten päädyin soveltamiseen. Joku muukin voi olla käyttänyt tätä samantyyppistä ohjetta, mutta itse kuitenkin soveltelin useampaa kuin yhtä saadakseni omanlaiseni.

Vielä kuitenkin tumppuihin liittyen tekemättä putkineuloksesta nauha, jolla pitää tumput jollakin tavalla toisiinsa linkitettyinä.

Elikästä tulossa:
Kuvat tumpuista - sormettomista
Ohje - tumpuille v. 1.0

Lisäksi huomioita ensimmäisen tumpun puikoilta ulos saamisen jälkeen:
Isi haluaisi autoon sellaiset minitumput, joissa olisi peukalokin - lupasin tehdä

torstai 13. syyskuuta 2007

Miehet! Ja varsinkin Wagner.

Parasta Wagnerissa on se, että hän sattuu kestämään minua ja olemaan oma rento itsensä - pahinta on toisaalta se, että herra motkottaa kuin paraskin esimies asioista, joita ei itsekään taida osata hoitaa. Olemme alustavasti sopineet viikot, jolloin kukakin pääsääntöisesti katsoo, että onko paikka siistissä kunnossa (itse olen taiteilijasielu ja antaisin varmaan muuten olohuoneen sohvan valtautua käsityö, kirjoitus, yms sekalaisille projekteille, joten tämä systeemi pitää sohvankin kuosissa) - ja keittiö tuntuu olevan Wagnerin kompastuskivi.. Mutta se siitä, toivottavasti Wagner huomaa asian itsekin kun tulee töistä sillä eilen siivosin keittiön, ja tänään taida voida sitä tehdä sillä Möröltä tulee rutkasti mojoa ja siten vaikeuttaa kaiken sorttista ylimääräistä puuhailua. :)

Keittiö nimittäin sattuu olemaan Wagnerin tämän viikon ristiretki.. ;)

tiistai 11. syyskuuta 2007

Masun asukin kootut tempaukset

No niin, kirjoitellaanpas vaihteeksi masun asukin kootuista tempauksista. Viime yö meni ihan asiallisesti, mutta siitä edellisestä yöstä voisin kirjoittaa romaanin. Oli kyllä sellaista tempoilua ja maailmanvalloitusta, että ei paremmasta juurikaan väliä. Yritti ihan väkisin puskea kylkiluiden läpi tähän maailmaan, mutta onneksi ei sentään tullut. Olisi ollut aikasta karua, jos olisi väkisin tullut läpi. Tosin se kyllä hiukan sattui kylkiluihin, etten pystynyt koko loppuyönä (su-ma klo 4:00 aikaan noin tämä siis tapahtui) kunnolla nukkumaan.

Viime yö sitten sujuikin enemmän rauhallisissa merkeissä, eikä onneksi ollut juurikaan minkäänlaista tempoilua ilmassa. Hyvä niin, jouduin heräämään aamulla jo klo 7:00, sillä pomo soitti ja kertoi lukinneensa itsensä toimiston ulkopuolelle eli avaimet piti käydä lainaamassa pomolle. Ei se mitään, työpaikalle ei olekaan kuin 2,3 km:a matkaa. ;)

maanantai 10. syyskuuta 2007

Lämmintä joulua jo tässä vaiheessa

No niin, sain eilisiltana valmiiksi sen tekemiseni, josta ajattelin tulevalle mummolle (omalle äidilleni) jouluhyshys:ä. Eipä tullut liinaa, tai mitään sukkia - mutta lämmintä kuitenkin - sillä sen verran tunnen äitiäni, että palelevainen ihminen kun on kaipaa kuitenkin jotain lämmikettä.



Ja kuten kuvasta näkyy, ponchohan sieltä puikoilta surahti alle viikossa - pitää tosiaan hiukan olla ylpeä, sillä yleensä en saisi samassa ajassa varmaan luovutettua yhtään mitään valmiiksi - nyt en edes tehnyt kaikkea vapaa-aikaani tätä työtä. Eli helmasta lähdettiin, ja Novitan Karuselli-langalla (löysin Lielahden Löytötavaratalosta kohtuullisella hinnalla) ja kauluksen tein sitten ohjeessa neuvotulla Novitan Teddy-langalla. Ohjehan löytyy sitten Suuri Käsityö 9/2007 -lehdestä. Mukailin hiukan ohjetta, sillä en pysty kunnolla virkkaamaan, eli jätin virkkaamatta Tango-langalla reunaan "turkista" sillä väriähän tässä ponchossa on jo tuon Karuselli-langan myötä aikasta mukavasti. Lähetän tosin paketin mukana äidilleni ohjeen, mikäli hän haluaa lisätä reunaan koristelua. Hiukan arvelin noiden Teddyn ja Karusellin yhdistämistä, mutta aikasta kivasti tuntuvat tuossa live-työssä sopivan keskenään - ja kuten joskus olen todennut (ainakin Wagnerilleni), että minun on sovellettava ohjeita, sillä täysin kirjaimellinen ohjeen noudattaminen raivostuttaa ihan suunnattomasti.

Mutta, seuraavan työn kimppuun pääsin jo eilen kun sain tuon ponchon tehtyä. Eli masun asukille tulee peite tällä kertaa.

sunnuntai 9. syyskuuta 2007

Siivousta ja tuolin hajoaminen

Siivosin eilen keittiön katosta lattiaan, ja sen kyllä huomasi - hajosi tuoli ja Wagner oli ihan hädissään, etten saa enää kivuta ollenkaan tuolille ja kurotella korkealle. Onneksi oli sentään Wagner kotosalla, joten ei ollut siitäkään mitään huolta. Onneksi.

Samalla tultiin siihen tulokseen, että nyt on syytä hankkia uusi pöytä (tällä kertaa päästän katselemaan jatkettavaa pöytää - vihdoinkin) ja tuolisetti. Ja pistinkin tänään Huuto.net:n myyntiin tuon meillä nykyisin olevan pöydän..


Tuo takana oleva kirsikan värinen tuoli on toinen, ja toinen samanlainen tuoli hajosi ihan rysähtäen kun siivosin. Ja tuo tuoli, sekä 3 pöydän takana olevan mustan tuolin kaltaista pistin samaan ilmoitukseen. Opiskelijalle kuitenkin aikasta kiva setti - vaikkei itse näitä enää tarvitakaan.

Hyvähän siitä keittiöstä lopulta tuli - ne kärpäsen ruojatkin katosivat sen sileän tien kun sain koko osaston siivottua kaikesta ikivanhasta tuotteesta, joita sitten oli kertynytkin - tuskinpa kukaan syö enää vuoden 2006 vanhentuneita herneitä? En minä ainakaan - ja kokonaissaldo koko keittiöstä oli 5 roskapussillista tavaraa pois. Ihanaa! Nyt pääsen sitten todenteolla leipomaan siistissä keittiössä.

Ne edellisen leipomisen tuotteet muuten meni kaupaksi niin, ettei tullut onneksi mitään kotiin takaisin - ja Wagner totesikin, että siinäpäs minulle testiympäristö - insinöörit ovat kuulema makeannälkäisiä pikkutermiittejä. Noh, tiedetään sitten minne tekeleeni katoavat ellen itse niitä syö..

Sain muuten aloitettua sen äidilleni tulevan neuleen. Jospa saisin tuossa jossain vaiheessa - viimeistään valmiina - otettua kuvan, joten sitten nähdään kuinka kävi teoksen. Ihan asiallinen siitä on tulossa - tosin Karuselli -langasta en juurikaan perusta enää ollenkaan. Hienon värisen tuosta saa, mutta neulominen ko. langasta on yhtä takeltelua, vaikka 8:n puikoilla teenkin työni. Eipä juurikaan tee mieli tehdä yhtään pienemmillä puikoilla.

perjantai 7. syyskuuta 2007

Sukat Wagnerille

Projekti sukat on valmis virallisesti jo eilen, mutta ennätin purkamaan kuvan vasta nyt kamerasta. Elikästä saapassukat noin kokoa 43 niistä sitten putkahti puikoilta. Malliin perusvarsi on otettu Novitan sivuilla olleista pitkävartisista sukista, kantapää on vahvistettu - ja kavannukset omalla ohjeella (en yleensä käytä koskaan sukissa kantapään ja kärjen kavennuksiin lehdissä tms neuvottuja kavennuksia), kärkikavennus on perinteinen, jonka opin joskus kauan aikaa sitten eräältä mummulta. :)


Ihan asialliset popottimien suojat siis tuli - ja heitinkin Wagnerille, että jos noita alkais käyttää rinteessä niin tuskin tulis ihan heti kylmä.. Katsotaan nyt miten herran käy - pääseekö rinteeseen ennen kevättä..

Kiistaa kastajaisista ennen aikojaan

On se kumma kun minun toiveitani mahdollisesta kastajaispäivästä aletaan jyräämään. Ensin jyrättiin itsenäisyyspäivän jälkeinen (!) - ei siis Itsenäisyyspäivä itse - viikonloppu, ja nyt yritetään tyrkyttää väkisin loppiaisen jälkeisiä viikonloppuja. Minen tähän peliin ala! Iski suoranainen lakko. Taidan marssia maistraattiin ja sanoa, että kaverin nimi on tämä ja jättää koko kastehomman suorittamatta - ja kummiksi otan yhden ihmisen.

Haluaisin hoitaa tuon kasteasian kuitenkin ennen joulua - silloin tulisi itselle paljon rennompi olo ennen vuodenvaihdetta. Siihen olen jo antanut myöten, että joulun jälkeisenä tapaninpäivänä ei mitään kastajaisia järjestetä - toinen mummeista on silloin matkoilla - ja sitä en ole edes kellekään ehdottanut. Kummallista sakkia kaikki.

Ja Wagner olisi suostumassa tuohon loppiaisen jälkeiseen - ilmeisesti kukaan ei ole vielä ymmärtänyt minun kantaani - ja minun kantani on se, että jos homma suoritetaan kohtuullisen pienenä niin ei tarvitse miettiä kasvaako kaveri suunnattomasti liikaa tms. Varsinkin kun tiedän, että ainakin pikkusiskoni oli kohtalaisen painava (minähän häntä pitelin..) reilun kk:n ikäisenä. Ja jos iskee 2 kk:n iässä sellainen asia kuin koliikki - niin ei siinä iässä kukaan jaksa kastekekkereitä järjestää - turvallisempaa pitää kastajaiset kun kaveri on reilusti alle 2 kk:n kuin, että venyttää niitä väkisin ja alkaa vaatimaan omia asioitaan. Ajattelin ehdottaa joulua edeltävää viikonloppua eli 14 - 16.12.07 päiviä sovinnon eleenä.

Minuahan ei joka asiassa jyrätä! Keles!

keskiviikko 5. syyskuuta 2007

Sukkia, lankaa ja liian paljon..

Noniin.. Mörkö monottaa kuten perinteisesti on taas tehnyt..

Siivoilin tuossa eilen ja totesin, että ehkä minulla sittenkin on hiukan liikaa lankaa ja tavaraa. Heitinkin sitten esimerkiksi lehtiä noin 20 cm:n pinon tuonne mananmajoille. Ja järjestin pitkästä aikaa käsityölehteni siten, ettei niistä tarvitse joka päivä alkaa pitämään suuria puheita, notta minkä takia se ja se on taas tässä sohvalla.

Siivotessa löysin muuten sitten hukkuneen sukkatyönikin, josta piti tulla jo jokin aika sitten Wagnerille pitkävartiset "saapas"sukat. Toinen sukka oli jo valmis ja toinen sukka odotteli enää kantapäätä ja kärkeä itselleen - olen muuten eilisiltana saanut aikaan sekä kantapään että aloitettu kärkeenpäin suuntaavaa neulontaani. Iltaan mennessä pitäisi olla valmista kärkikavennuksia lukuunottamatta. Pitääkin muuten laittaa kuva tänne kunhan olen saanut sukat valmiiksi - aikasta komeat epelit ovat sillä lämmittävät varmasti 175 senttisen miehen koipia polviin saakka (ylikin taisi mennä kun eilen kokeili tuota valmista yksilöä).

Löysin myös varmaankin 5 kg lankaa, jonka aion saada käytettyä ainakin valtaosin ennenkuin hullaannun seuraavan kerran hankkimaan lisää. Tarkoitus olisi saada aikaan seuraavia neulomuksia:
  1. Villapaita - Wagnerille (malli on, mutta puikkoja puuttuu vielä)
  2. Vauvanpeite - masun asukille
  3. Sukat - masun asukille (löysin nimittäin myös Novitan Wool-lankaa..)
  4. Pipo - itselleni, mutta siitä ei puutu enää kuin pesukoneella huovutus, mutta keskeneräinen mikä keskeneräinen - kaikki lasketaan
  5. Kauluri/kaulaliina/huivi tms. - äidille jouluksi (malli on vielä aikasta avoin.. ja sukkia olen mielestäni tehnyt riittävästi äidilleni)
  6. Masun asukille jotain mukavan lämmintä.. Ajattelin esim. sellaistakin, jonka voisi laittaa turvakaukaloon selän taakse, mutta sen teen varmaan jostain muusta materiaalista. Mutta villatakki yms. kivaa. Jos vain energia riittää vielä noiden viiden ensimmäisen tekemisen jälkeen.

Lisäksi löysin sekalaisen läjän erilaisia kankaita, esim. fleeceä, farkkua yms. Näistä suunnittelin seuraavia ainakin ensialkuun:

  1. Fleece masun asukille - unipussi
  2. Fleece Wagnerille - samasta kankaasta kuin unipussikin
  3. Fleece - itselleni - eri kankaasta kuin masun asukille ja Wagnerille
  4. Turvakaukaloon fleecestä jonkinlainen alus - lämmittää ainakin hiukkasen
  5. Mammahousut - farkusta

Ja siihen ne ideat sitten loppuikin.. Ainiin.. Ostin 5 €:lla Eurokankaasta kangaskassin, jossa oli kaikenlaisia satiini yms. kankaita - niistä teen masun asukille kastemekon kastajaisiin - onpa sitten sellainen, jonka voin säästää tuleville sukupolville ja mahdollisesti lainatakin jos joku haluaa tekelettäni lainata.

Aika kunnianhimoinen suunnitelma kaiken kaikkiaan noissa kaikissa - kuinkahan tässä aika riittää..?

keskiviikko 22. elokuuta 2007

Aaamun lintunen..

Mörkö on päättänyt pitää minut hereillä 24/7 -mentaliteetilla. Sain viime yönä nukuttua jopa 5 (viisi) tuntia sillä kaveri päätti herätä itse tuossa kolmen aikaan aamulla (sama peli muuten edellisenä yönä..) ja siten kaveri on sitten jatkanut hutkimistaan ja kaiken maailman liikkumistaan. Toivottavasti kaveri tästä vielä rauhoittuu ja tämä on vain väliaikainen vaihe - sillä jotenkin on sellainen tunne, etten välttämättä jaksa vielä viimeisiä 2,5 kk:ta tätä rytmiä.

Nytkin tulee monoa niin että masunahka soi.

tiistai 14. elokuuta 2007

Hukatut tavarat ja tarpeelliset sellaiset

Pistä mies asialle ja tee itse perässä - kuvannee tilannetta parhaiten. Pyysin jo yli viikko sitten, että herra Wagner etsisi puhelimeni ja pc:n välille tulevan usb-piuhan - mutta kun ei niin ei. Selityksiä on tullut laidasta laitaan - alkaen tietenkin siitä ei aikaa kun pitää tehdä tämä ensin - päättyen unohdin, sorry -lauseeseen. Ja kaikki mahdollinen sitten siltä ja maan ja taivaan väliltä. Se on kyllä ihme, kun sanot, että se piuha olisi oikeasti tarpeen niin sitten sitä ei missään nimessä voida etsiä - aletaan vain selittämään että tehdään siihen läppärin ja puhelimen välille bluetooth yhteys niin ei tarvita sitä piuhaa. Milloinkas teet kun minä tarvitsen puhelintani ja herra lepäilee kun tulen töistä väsyneenä kotiin???

Kyllä tässä jo vähemmästäkin menee hermot. Minun pitänee varmaankin kohta alkaa tekemään itse nämä asennushommat, ja usb:en etsinnät ja kaikki mitä siltä väliltä löytyy niin ei ainakaan tarvitse herran käyttää harmaita aivosolujaan viattomien usb-piuhojen etsintään. Ja varsinkin kun kyseinen piuha on herran jäljillä - eli tämän pitäisi tietää mistä se löytyy. Toki minäkin osaan olla välillä muistikatkoksen uhri, mutta ei se ole yli viikkoa kestänyt vielä kertaakaan!

Ja tämä olisi kuitenkin tärkeä asia, joka minun pitäisi saada tehtyä - eli pitäisi saada kuvat pois puhelimesta, jotta saisin lähetettyä ne ratsastusseuran "vedä minua hihasta" kuvakollaasiin. Hermothan tässä jo menee! Vähemmästäkin.

tiistai 7. elokuuta 2007

Teknisen tuen huono palveluosaaminen

Kaikkea kanssa, huonoa palvelua tuntuu saavan nykyään jopa pankin verkkopalvelujen teknisestä tuesta. Kyseisestä palvelusta sain tänä aamuna kuulla olevani HULLU! Järjetön väite! Ja vielä väitti minun unohtaneen verkkopankki tunnukseni ja että olisin hullu.. Pirhana soikoon.

Kirjoitin sitten 2 A4:sta käsittävän valituskirjeen ja toimitin sen Pankin konttoriin - toivottavasti vain asianomaiset selvittävät ongelmansa - mutta miltei olin jo soittamassa pääkonttoriin ja vaatimassa 100 000 €:n vahingonkorvausta henkisestä kivusta ja särystä. Varmaan todellisuudessa saisin vain 10 euron hyvityksen jonnekin tililleni. Pihkura sentään.

Joku 100 000 €:n korvaus olisi kyllä jo paikallaan niin saataisiin se ultimate asunto hankittua (=rakennetetuttua) ilman vuosien työpanosta ja verojen maksua. Ja pankin piikkiin vielä - ja ilman takaisinmaksu aikaa. Kyllä niillä olisi siinä ihmettelemistä - täytyy kyllä sanoa!

Yleensä Pankki, jolle maksan palvelumaksuja on hoitanut kyllä asiansa asiallisesti, mutta nyt meni kyllä liian pitkälle. Jos puhelinpalveluun palkataan ihmisiä, jotka väittävät asiakasta mielenvikaiseksi ja kaikin puolin huono muistiseksi niin siinä vaiheessa kyllä olisi syytä mennä itseensä. Ja minä sentään olin asiakas, joka oli varsin suivaantunut palveluiden toimintaan.

Katsotaan vain tuleeko tästä lisä seuraamuksia - toivottavasti ainakin jotain hyvitystä tulisi. Mokomien toimintojen takia - se tekninen tuki lukitsi minun pankkipalveluavaimeni ihan ilkeyttään! - pitäisi kyllä saada jo jonkinlaista korvausta. Pirhana..

Nooh.. Jos en saa viikon kuluessa mitään vastausta niin siinä vaiheessa soitan itse teknisen tuen päällikölle ja haukun niiden toiminnan. Olkoon siihen saakka samassa Pankissa pankkiasiani kuin mitä ne nyt tähän saakka ovat olleet.

perjantai 3. elokuuta 2007

Naarastiikeri ja pentu

Aivan, niinhän sen voisi lopulta kuvailla - sitä keskiviikkoista räjähdystä. Sain nimittäin asioidessani työpaikalla kuulla että angstit olivat tulleet valittamaan, että ajoin heidät pois - mutta kyllähän niissä oli jo syytäkin. Pomo oli vain naureskellut ja todennut, että jotain he ovat tehneet jos ovat joutuneet pois.

Niin, tänään aloittelen tuolle pennulleni (Mörölle siis) tuollaisen unipussin tekemistä, johon löysin ohjeet. Pitänee dokumentoida kyseinen suoritus kaikelle kansalle jahka saan kameran kaiveltua.

Mörkö on antanut oikein kivasti taas mojoja, mutta pahinta taisi olla kun viime yönä heräsin kello 4:44 (ylläri, katsoin kelloa siis..) hirvittävään jalan tärinä tutina vetelyyn. Kaipa se eilinen ajosuoritus Hesasta kotiin vaikutti vielä, joten menköön sen piikkiin - otin kuitenkin magnesiumini eilenkin.

torstai 2. elokuuta 2007

Auktoriteetti ongelmaiset teiniangstit

Meni sitten viimeisen kerran hermot eilisiltana töissä. Lauma alle 18-vuotiaita mopo/fillari-ikäisiä (osa siis K-15) pyöri töissä niin etteivät maksavat ja kauppaa kauan odottaneet paikalliset päässeet asioimaan rauhassa, ja komensin ensin rauhallisesti ulos koko teinilauman, sitten hivenen terästetymmin (suljin pelikoneen ja sanoin rauhallisesti, että niin kauan kuin alle 15-vuotiaita on paikalla, kone on ja pysyy kiinni). Ja lopulta menetin hermoni tilanteessa jossa pahinta angsti-ikää elävä ristiverinen - varmaan muuten fiksu kaveri - alkoi syödä sipsejä liikkeen sisällä ja mursuttaa kavereidensa ympärillä jotain TODELLA "fiksua" (varmaan itsensä ja äitinsä mielestä). Nousin tässä tilanteessa seisomaan, korotin ääntäni ja - myönnettäköön - ärjyin "Olen raskaana oleva ihminen, menkää koko porukka pihalle sillä nyt loppu tuollainen peli" -tyylillä. Taisin vahingossa käyttää voima-sanaakin vaikka ei ollut tarkoitus.

Olkoon kiitollisia, että tajusivat siinä vaiheessa lähteä vähin äänin paikalta - tosin eivät lastauslaituria kauemmas (PRKL). Olivat parikymmentä minuuttia poissa ja pyysin sillä hetkellä paikalla olleilta asiakkailta kassalle tullessaan henkilökohtaisesti anteeksi - ja sain kiitosta (!) osakseni siitä, että hyvä kun joku pitää niille (angsteille) kuria.

Mokomat muuten sitten palasivat tuon muutamien minuuttien tauon jälkeen paikalle (kassan kautta) ja eräs heistä alkoi avata kitarisojaan siihen malliin, että hyvä kun tuulen heilumiselta sain kassaan tavaroita lyötyä. Sanoinpa kyseiselle angstille, että niin kauan kuin sinä itse auot suutasi (oli kysynyt että miksi minä auon hänelle päätäni) niin niinkauan pysyy sekä pelikone kiinni että saat kuulla kunniasi. Loppu siihen koko roska. Kyllä se vaan on ihmeellistä tämä elämä, että tuollaisia kasvaa vielä täälläkin maailmassa.

Nooh, juttuhan ei ollut vielä tässä kaikki. Menetin vielä kerran hermoni kun kävin hakemassa plakaatit pihalta ja taisin sanoa sellaista, mitä kadun. Mutta se siitä aiheesta. Kyllä selitin toki samalla omin sanoin, että jos toiminta on tuollaista, niin eivät voi odottaa että kukaan heitä kunnioittaa.

Jännä juttu muuten, menetin osittain tuon takia yöuneni, mutta tässä aamuntunteina olen saanut mietittyä että millainen itse olin teininä. Auktoriteettiä kyseenalaistin - kyllä, mutta en vieraiden ihmisten vaan oman perheeni. En hillunut missään keskustassa tai muussa, jossa olisi voinut olla tuontapaista. Oma angstini oli se, että pidin kunnia asianani pitää oman persoonani ja nähdä maailma omin silmin; kirjoitin romaanin; lähetin runokirjan kustantajalle - joka hylkäsi kirjaseni; kirjoitin jatkokertomuksen (luin sitä taas jokin aika sitten kun löysin sen ja huomasin, että näin miltei 6 vuoden jälkeen siinä on sitä jotain - mutta pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi, tarina ja kulku ok, mutta kieltä ja tapahtumien kulkua pitäisi hiukan muuttaa); ja lopulta kun täytin 19, leikkasin lantiolle siihen saakka olleen tukkani LYHYEKSI.

Mitä siis sitten jätin tekemättä? En kyseenalaistanut opettajieni auktoriteettia vaan opin ja kuuntelin sekä imin tietoa - ilmankos todistukseni oli ihan asiallinen vaikkei ollutkaan mikään 10 keskiarvolla kulkeva. En kyseenalaistanut itseäni vanhempien ihmisten auktoriteettia (omaa äitiäni lukuunottamatta - äiti varmaankin muistaa millainen olin) - olivat he sitten siivoojia tai kaupan myyjiä tai kassoja. En haastanut riitaa viranomaisten kanssa. En vetänyt kännejä tai tissutellut lähimetsässä kavereideni kanssa - enkä edes kokeillut. En vetänyt röökiä - enkä kokeillut mokomaa käärettä. En kiusannut ketään, mutta olin itse kiusattu. En kysellyt mopoa ja mopokorttia (hevosta kylläkin..).

"Vaatimattomampia" asioita, joita kuitenkin tein - anteeksi niistäkin vähistäkin! Istuin bussissa joskus takapenkillä. Kiroilin (hermostuessani taitaa tapahtua vieläkin). Saatoin jäädä koulussa välitunnin ajaksi sisälle vaikka olisi pitänyt olla ulkona - eli viivyttelin (ei kyllä vaikuttanut käytökseni numeroon, sain siitä päättötodistukseeni yläasteelta 10, jota ihmettelen). Saatoin viipyä hevosten parissa pidempään kuin pitikään. Mentyäni lukioon ja saatuani ENSIMMÄISEN (!) GSM tiiliskiveni saatoin jättää vastaamatta kaikkiin kotoa tuleviin puheluihin, sillä omasta mielestäni en ollut kaikesta tilivelvollinen enää siinä vaiheessa kun asuin jo nk. poissa kotoa.

Sellaista. Lopputuloksena voidaan kuitenkin sanoa, että minusta tuli maailmaa ymmärtävä (vaikkakaan auktoriteettiongelmaisien ymmärtämisen voin myöntää jääneen vähemmälle) luomuihminen, jolla kuitenkin on kunnianhimoa sekä yritteliäisyyttä muistaen kuitenkin pienen runoilijatytön, joka joskus 7-vuotiaana kirjoitti ensimmäiset sanansa äidinkielen vihkoon haparoivilla tikkukirjaimilla. Ja tottahan toki ikuinen opiskelija, sillä mammalomalla olisi tarkoitus saada jokunen AMK:n kurssi suoritettua ihan vain oman mielenpirkistykseksi!

keskiviikko 1. elokuuta 2007

Auton saan taas huomenna!

Ihanaa, saan huomenna taas autoni alleni. Johan tässä olenkin ollut miltei viikon (nooh.. viime perjantaista saakka) autoton, sillä hain, koeajoin, ajoin, ja - yllätys yllätys - myin auton, jonka sain lainaksi huollon ajaksi. Valtakirjalla tosin!

Nooh, hyvään kotiin se auto ilmeisesti kuitenkin pääsi sillä sen osti työtoverini. Kamratini on ollut kyllä ihan tyytyväinen ostokseensa - ja mikäpä siinä ollessa kyseisessä autoyksilössä - oli muuten Opel Astra 1.6. vm. 1993 - oli kaikki huollot tehty ja huoltokirjakin löytyi! Aivan samoin kuin omasta Toyostakin, jonka sain viime vuonna hankituksi (vm 1992, jos joku autotohtori tätä lukee, mallia Carina E 1.6. bensalla käyvä maanteiden kiituri, ajettu hiukan enemmän kuin moni tietää ulkonäön perusteella - tosin pitäisi itseni pistää hiukan vahaa peliin, jotta kiiltelisi enemmän..).

Kaverini masussa on mojotellut taas tänään ahkerasti, minun piti esim. tänä aamuna saada nukkua pitkään - mutta eipä onnistu. Mörkö oli päättänyt että NYT voisit herätä senkin laiskuri ja aloittaa hommat! Nooh, otin kuitenkin vielä puolisen tuntia rennosti sen jälkeen kun Wagner oli lähtenyt töihinsä, ja sain sitten nk. rauhan eli Mörkö mojotteli edelleen. Taisi herätä siihen kun Wagner-isi jutteli masulle.

Nooh, tänään olisi tarkoitus käydä Viinikylässä - minä tosin jätän maistelemisen Wagnerin kontolle - ja syödä hyvin. Huomenna ja perjantaina onkin sitten vapaata, mutta perjantaina olisi neukkari sen sokerin takia, ja ajattelin käydä kuopimassa Kelan tätien hermoniskoja.. Kysymyksiä, kysymyksiä.

maanantai 30. heinäkuuta 2007

Sotkamoon ja takaisin 36 tunnissa

Noniin.. Viikonlopun reissu on suoritettu, teimme siis 36 tunnissa, joista 14 h autossa ja 22 h perillä matkan Sotkamoon. Taisipa jäädä viimeiseksi virallisesti tuon tapaiseksi reissuksi, mutta oli viimeinen mahdollisuus ennen kuin masun kasvu ja mammaloma painaa päälle.

Samaisella reissulla veimme Sotkamon mummolaan koivunvärisen tv-tason, jolla olleesta Finlux:n tv:stä päästään tänään eroon - pikkuvikainenhan se toki olikin - kun kauppa kävi jälleen Huuto.net:stä. Pääasia oli, että saimme sen periaatteessa pois tieltä. Joten kummasti on tullut tilaa olohuoneeseen tämänkin reissun/myynnin seurauksena!

Pistin juuri uuden Mörkökoneellisen peseytymään, jottei mitään kiirettä tulisi kun kaveri.

Sokerirasitustesti, jossa kävin perjantaina sai minut kyllä hiukan sekaisin - saanko enää lopulta syödä enää mitään? Kielsi rasvan ja näkyvän sokerin - nooh, se on sanottava etten ole rasvaa käyttänyt viimeiseen 5-6 vuoteen! Ja sokeriakaan en ole juuri käyttänyt - pitää varmaankin ruveta vahtimaan ruokaostoksia.

torstai 26. heinäkuuta 2007

Mörölle ja kukille

Kävin hakemassa tänään anopinkielen äipälle tuliaisiksi - Wagner saa lahjoittaa sen.. Hankin samalla reissulla myös juorun keittiöön - elelköön siellä seinällä koristeenä - muuallahan meillä onkin jo 1 iso + 1 pieni vaalea rönsylilja sekä 1 täysin vihreä iso rönsylilja (tämän sain keväällä ja on kyllä kasvanut huimasti siihen pistokkaaseen nähden mikä oli tullessaan), joka tekee tällä hetkellä "kukkia" eli piakkoin meillä olisi lisää rönsyjä..

Äipälle olisi tosin menossa se huonefiikus ja yksi rönsylilja (omia kasvatteja), ja jotenkin on sellainen tunne että kaikki niistä ei välttämättä selviä hengissä talven yli - nooh olkoot - lupasin kuitenkin nuo kaksi viimeistä kasvia äipälle jo keväämmällä. Hmm..

Minkähän kasvin sitä hommaisi seuraavaksi - tuo juoru on se helppohoitoisin malli joka löytyy, ja täytyy sanoa että olen kyllä ihan kohtuullisen tyytyväinen koska valitsin tietentahtoen toispuoleisen, jonka leikkasin vielä toispuoleisemmaksi.

Mörkö on mojotellut taas pitkin päivää - töissäkin. Pitänee muuten lisäillä tänne jossain vaiheessa kuvat kaverista siltä toiselta ultratarkastelulta. Eipä näkynyt yhtä hyvin kuin ensimmäisellä kerralla.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2007

Työmyyrä

Tein sitten 9,5 tunnin työpäivän sillä työkaveri ilmotti vajaa pari tuntia töissä ollessaan että hänellä on kuumetta.

Jees, ja sitten eikun nukkumaan. Huomenna taas astialle - eli töihin. :)

Mörkööö....

Mörkö on antanut oikein urakalla mojoa taas tänään kun kävin hakemassa tuntilistat, jotka olin unohtanut autooni, jonka vein huoltoon! Reipas minä.. Siivosin kaiken autosta pois, mutta unohdin sen kaikkein oleellisimman sinne.

Tänään kun kävin kaupungilla samalla kun tosiaan hain ne mitä olin jättänyt autooni, niin shoppailin hiukan kaverille... Nolottaisikin, mutta ei nolota! Olivat mokomat alennettu ja vielä kerran siitä alennetusta hinnasta -50 prossaa, joten sallitaan tämän kerran. Eli sellainen pehmoinen asu, ja sitten pieni peitto/lattiapeitto, jolla on mukava kölliä kun ollaan siellä Vuokatissa - eli se on pienempi kuin ne mitä meillä jo on.

Tuotteet, jotka hain, jotka olin hankkinut Huuto.net:stä on muuten sitten ihan laatutavaraa - lisäilen kuvat tuossa illalla kun pääsen töistä - olivat vielä ihan ihkusti alkuperäispaketeissaan - ja myyjä sanoi etteivät olleet kuin testanneet kerran ja tyynykin on ollut vain koristeena. No, sen ne on näköisetkin! Voisin väittää, että kaupan hyllyllä olevat on ihan samannäköisiä!

Jees, mutta nyt töihin, lisään kuvat huutamistani tavaroista tuossa illalla kun pääsen kotiin - tai sitten jos en ennätä niin laittelen huomenna. Ja huomenna menenkin sitten aamuun töihin - vaihteeksi. :)

Imetystyyny ja kantoreppu. Kevätlomalle Vuokattiin mökki jo varattu.

No niin.. Eihän sitä voi enään peruuttaa. Huusin eilen huuto.net:sta 30 eurolla itselleni sekä imetystyynyn että kantorepun Mörköä silmällä pitäen. Tänään olisi kello 11:00 aikaan rahan ja tavaran vaihto myyjän kanssa Lielahdessa. Kantorepun pitäisi olla alkuperäisessä paketissaan ja käyttämätön kuten myös imetystyynynkin.

Vertailin kyllä netissä kyseisten hintoja, ja laskeskelin, että säästän melkoisen pennin kun huudan ne itselleni - kuitenkin itse tyynynkin hinta tuntuu pyörivän nettikaupoissa jossain 40+ euron luokassa. Ja en mä nyt ihan niinkään paljon olisi valmis maksamaan kyseisestä "ylellisyydestä". Kuitenkin se ei ole kovinkaan pitkä aika, jonka kyseistä tyynyä käyttää. Tai mistä sitä tietää mitä käyttötarkoituksia sille keksii.

Tosin printtasin eilen ohjeen, millä voisi tehdä imetystyynyn, ja totesin että ei toi olisi ollut kovinkaan hankala tehdä itsekään - mutta mistäs olisin edullisesti löytänyt täytteet siihen Tampereelta. Jossain puhuttiin, että Sotkassa olisi ollut jotain styrox-pallo pusseroita, mutta niiden hinta olisi ollut jotain 10 egeä per pussi ja niitä olisi tarvittu ihan runsaasti kuitenkin. Nooh, säästyypä sekin vaiva, tosin luultavasti minulle käy niin, että ompelen parit päälliliinat kyseiseen tyynyyn kun tuota kangastakin tuntuu olevan - ja mistä sitä tietää, että saisin inspirationin ja ompelisin kakkostyynyn.

Samoin tuo kantoreppu tuli mulla ihan ohimennen eilen. Eipä sikäli, säästin siinäkin jonkin verran, tosin en osaa yhtään sanoa millainen se on käytössä, kuitenkin ajattelin sitäkin että ei viittisi mitään sitteriä alkaa hommaamaan sen takia, että joutuisi laittamaan kaverin siihen. Jotenkin tuntuisi luonnolliselta pitää kaveria lähellä kun hän sitten lopulta syntyy. Jees..

Se on toisaalta hyvä, että voi käyttää netin tapaista vertailupaikkaa hankintoja pohtiessaan. Wagnerkin alkaa olla aika järjissään - hän totesi eilen illalla ettei aio suinkaan tehdä mitään elektroniikka hankintoja ihan heti - eli hän aikoo seurailla jonkin aikaa tekniikan kehitystä.

Totesinkin eilen siihen, että tekniikan hankkimisessa on se paha vika, että kun sitä alkaa uusimaan niin siinä vaiheessa yleensä hajoaa ensin toinen ja sitten toinen - aivan kuten meillekin kävi tässä kevään ja alkukesän aikana. Jouduttiin nimittäin uusimaan tuo toinen työskentely tietokone - pöytäkone siis - miltei kokonaan - taisi ainoa joka selvisi siitä myllerryksestä olla muisti sekä polttoasema. Jee! :( Musertava kustannus - kävihän siinä kuitenkin niin, että pc sekä hiljeni että muuttui kaikkinensa fiksummaksi. :) Jotain piristettä siitäkin.

Sain sitten eilen postissa myöskin helmikuulle varatun "mökin" - joku luxushuoneisto se itse asiassa on eikä pelkkä mökki - ennakkovaraus laskut yms. Nooh.. Viikolla 7 siis Vuokattiin, ja vertailtiin kyllä varattaessa hintoja, ja voidaan kyllä todeta että säästetään mokomasta jotain 200 euron verran kun vertaa 8-11 viikkoihin. Joissain paikoissa tuntu hinta miltei tuplaantuvan hiihtolomaviikoille!

Mutta, palataan taas.

tiistai 24. heinäkuuta 2007

Hankintalista Mörölle

Itse tehden toiveissa:
Imetystyyny - löysin jopa ohjeen kun googlasin

Hankintalistaa/Hankittu/Tulossa:
Kehto - saataneen lainaan
Syöttötuoli - saadaan; tosin otetaan varmaankin vasta keväällä kun kaveri alkaa olemaan siinä iässä, että kykenee istuskelemaan siinä
Pinnasänky - saadaan; sama juttu kuin syöttötuolin kanssa
Äitiyspakkaus - otetaan, vien tällä viikolla laput ja liput Kelalle
Univaunut (nk. kakkoset siis) - saadaan; tosin tullee vasta syssymmällä meille Sotkamon mummon mukana
Vaunut - hankitaan, malliksi varmaankin Prestige tai sitten Mistral; vielä neuvotellaan asiasta
Lipasto kaverille - hankittu

Lisäksi ollaan saatu jo:
Läjä vaatteita

Mörkö ja Mojot!



Möröllä todellakin on laskettu aika 1.11.2007 - ja kuluvan viikon perjantaina 27.7. siis menen sokerirasitustestiin - toivottavasti mitään ihmeempiä ei todeta muuta kuin että olen terve. Ei ainakaan suuremmin intoutuisi tämä siitä, että elämään pitäisi tuoda jotain lisäväriä jossain muodossa. Oli miten oli.




Kaveri on mojotellut koko aamun (heräsin Wagnerin toimesta jo kello 7:00:ltä) runsain mitoin ja jotenkin on ollut sellainen tunne, että kaverilla olisi jo jonkinlainen hätä tulla pihalle katsomaan että miltäs se maailma näyttää yksiön ulkopuolella. Vielä saisi kuitenkin oleilla tuonne loka-marraskuulle niin kaikki olisi hyvin sen jälkeen.


Ohessa muuten ensimmäisestä ultrasta 30.4.2007 napattu kuva kaverista. Hyvin näkyi silloin, mutta toisessa ultrassa, jossa kävin kesäkuussa ei kaverista niinkään näkynyt yhtä hyvin - oli siis kasvanut reippaasti. Tuolloin ensimmäisen ultran aikoihin kaveri siis antoi runsaasti mojoja silloinkin, mutta silloin ne olivat enemmän sisäänpäin kuin ulospäin - ja eipä niitä vielä kukaan nähnyt - sai mojotella omassa yksiössään kuinka vain itse tahtoi.